Harmonikan tienraivaaja

Trio-Fratres
Trio Fratres konseretoi Talviharmonikassa. Vas. Raimo Vertainen, Toni Hämäläinen ja Heikki Jokiaho. ©Jakko Mylly / Jäljen jättiläinen

 

Trio Fratres -yhtyeellä 20 vuotta läpimurrosta Kuhmossa

Keski-Suomen konservatoriosta kotoisin oleva Trio Fratres on elävä todiste harmonikan voimasta niin kamarimusiikissa kuin Heikki Jokiahon sovituksissa näyttäytyvänä orkestraalisena kokoonpanona.

Trio Fratres viettää 20-vuotisjuhliaan konsertoimalla Kokkolan Talviharmonikassa 17. helmikuuta, jolloin säveltäjäniminä ovat Stravinsky, Pärt, Tiensuu, Kraftwerk, Mozart ja Hatshaturjan. Samalla yhtye julkistaa Live at Kuhmo Chamber Music -levytyksen (Fuga), joka on koottu Enno Mäemetsin Kuhmon Kamarimusiikissa kesinä 1996 ja 2001 tekemistä konserttinauhoituksista, piiruakaan niitä editoimatta.

Trio Fratres esitteli Kuhmossa ensimmäisenä harmonikan kamarimusiikki-instrumenttina. Yhtye myös soitti Kuhmossa useita suomalaisen musiikin kantaesityksiä. Näitä olivat Pehr Henrik Nordgrenin Tuulimyllyfantasia op. 113, Tuomas Kantelisen Moment! ja Atso Almilan Suometus-trio (Trio Finlandisierung). Lisäksi Kuhmossa esitettiin Jukka Tiensuuta ja Herman Rechbergeriä.

 

Keski-Suomen konservatorio yhteisenä nimittäjänä

Vuonna 1993 tulevan Trio Fratresin kaikki jäsenet, Raimo Vertainen, Heikki Jokiaho ja Toni Hämäläinen, opiskelivat Keski-Suomen konservatoriossa, joka oli Sibelius-Akatemian ohella Suomen toinen tärkeä harmonikan opinahjo. Jyväskylässä opettivat Alpo Pohja ja Moskovan Gnesin-instituutista tullut Vladimir Dolgopolov.

”Tutustuimme ja koska tulimme hyvin toimeen keskenämme, päätimme ruveta soittamaan yhdessä. Löysimme hyviä triolle kirjoitettuja kappaleita, sellaisia kuin Jukka Tiensuun …mutta ja Vladislav Zolotarjovin Rondo Capriccioso”, Raimo Vertainen kertoo.

Yhtye päätti vuonna 1994 lähteä kilpailemaan Italiaan Città di Castelfidardo -kilpailuun, jossa se voittikin kamarimusiikkisarjan. Tätä seurasivat esiintymiset Jyväskylän Kesässä 1995 ja Kuhmossa 1996.

 

Kilpailuvoitto avasi portit ulkomaisille festivaaleille

Pian Trio Fratresia nähtiin ja kuultiin monilla merkittävillä yleismusiikkijuhlilla ja festivaaleilla eri puolilla maailmaa: paitsi laajalti Euroopassa myös Japanissa ja Meksikossa. Tärkeä menetystekijä oli, että yhtye sai ohjelmistoonsa hyviä teoksia suomalaisilta säveltäjiltä.

Edellä mainittujen lisäksi Trio Fratres on kantaesittänyt Kimmo Hakolan teoksen Arara’, Rechbergerin sävellykset Assahra’, Karadeniz ja Hagia ikon, sekä Juhani Nuorvalan teoksen ”What’s a Nice Chord Like You Doing in a Piece Like This”. Tiensuu kirjoitti yhtyeelle cembalosävellys Fantangon sisarteoksen. Lisäksi kantaesityksiä on Raoul Björkenheimilta, Petri Makkoselta, Olli Kortekankaalta ja Matti Murrolta.

”Kyse on usein ollut todellisesta yhteistyöstä säveltäjän kanssa. Esimerkiksi Kimmo Hakola pääsi vauhtiin, kun hänelle oli selvitetty, mikä on harmonikan kielioppi”, Raimo Vertainen kertoo ja täsmentää:

”Jo yhdellä harmonikalla on suunnattomat äänelliset, äänialalliset ja soinnilliset mahdollisuudet. Triossa tämä kerrotaan vielä kolmella. Hyviä esimerkkejä trion mahdollisuuksista tarjoavat Heikki Jokiahon sovitukset Stravinskyn Petrushkasta ja Musorgskin Näyttelykuvista.”

 

Heikki Jokiahosta tuli trion luottosovittaja

Trio Fratresin vahvuuksiin lukeutuukin, että sillä on ollut sovittaja omasta takaa. Heikki Jokiahon triolle kirjoittama materiaali kattaa musiikin kirjon aina Bachista, Corellista ja Mozartista rytmimusiikin puolelle Krafwerkiin saakka – tällöin tosin myös Toni Hämäläinen liittyi mukaan Jokiahon avuksi.

”Kun tein esimerkiksi Musorgskin Näyttelykuvia, jonka olemme levyttäneet, kuuntelin teoksesta hyvin monia pianistien esityksiä samoin kuin kamarimusiikki- ja orkesteriversioita tarkkaillen, miten kukin on ongelmia ratkaissut”, Heikki Jokiaho kertoo.

”Hankin myös käsiini Ravelin, Funtekin ja Sergei Gortshakovin sovitusten partituurit. Esimerkiksi versiossani Kiovan suuresta portista on paljon Funtekin piirteitä. Kun sitten rupesimme soittamaan teosta, kokeilimme välillä pieniä muutoksia, ja monet uudet versioinnit jäivät sitten elämään teoksen yhteisessä tulkinnassa.”

Lisätietoa: www.talviharmonikka.com

Teksti: Matti Tuomisto

Edellinen artikkeliÄänilevy kuin Molokin kita
Seuraava artikkeliHarmonikalla kultaa Suomeen