Kansanradio-ooppera on kantaesitys pienen ihmisen asioista. Silti sen aiheet aina ”hernekeittoaariasta” erilaisiin ihmisen elämänkaaren varrella herääviin tunteisiin ja murheisiin koskettavat suurta joukkoa meitä tosikoita ja veitikoita.
Nukketeatteria ja oopperaa yhdistelevä Kansanradio-ooppera kantaesitetään Oopperan ja Baletin Alminsalissa tulevana keskiviikkona 28. syyskuuta. Oopperan libreton on kirjoittanut ja teoksen ohjannut nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi, jolta tuli myös alkuperäinen idea teokseen. Musiikin on säveltänyt Seppo Pohjola.
Idea nukketeatterioopperasta sikisi jo vuosia sitten ja sen alkuna oli Väntsin yhteistyö turkulaisen ArtSoppa ry:n kanssa. Vaikka Kansanradio ei heti ollut aiheena tapetilla, jo aluksi oli selvää, että tulevassa kantaesityksessä ei nähdä suurmiesten suuria, traagisia tarinoita, vaan jotain vaihtoehtoisempaa näkökulmaa – pienen ihmisen arkisia asioita. Oopperassa kansalaisten puheluiden lomassa seurataan iäkkään, vastikään palvelutaloon muuttaneen Ailin tarinaa. Aili-nuken roolissa on nukketeatteritaiteilija Pia Kalenius.
”Oopperoissa on usein traagisia hahmoja ja valtavan suuria aiheita: kuningas tai suurmies, joka kuoleman tullessa käy läpi elämäänsä. Tässä oopperassa ei ole sellaista. Pääosassa on tarkoituksella tosi tavallinen henkilö”, Väntsi sanoo. Lopullisen idean Kansanradio-oopperasta Väntsi sai – kuinkapa muutenkaan, kuin Ylen Kansanradiota kuunnellessaan. Myös oopperaan päätyneet aiheet ovat peruja aidoista Kansanradioon tulleista puheluista, toki muunneltuina niin, että soittajien anonymiteetti säilyy.
”Olin yksi sunnuntai menossa palaveriin ArtSopan ihmisten kanssa. Siinä vaiheessa vasta pompoteltiin ideoita. Minulla oli matkalla autossa Radio Suomi päällä ja sieltä tuli Kansanradio. Eräs radioon soittanut rouva sanaili mielestäni niin osuvasti, sydämellisesti ja hienosti. Aihe oli nuorten jaksaminen ja pärjääminen”, Väntsi kertoo hetkestä, jolloin ajatus syntyi.
Nukke on tunteiden tulkki
Väntsi pohtii, että Kansanradio-ooppera yhdistää kolme omalla tavallaan absurdiakin asiaa ja kulttuurin muotoa: Kansanradion, oopperan ja nukketeatterin.
”Oopperaa ja nukketeatteria, molempia pitää katsoa vilpittömin mielin. Nukketeatterin pitää vangita katsoja otteeseensa. Kansanradio, joka on sekin hiukan absurdi ohjelma, on eräällä tavalla kurkistus ihmisten mieliin – ja ihmiset ovat vapaaehtoisesti avanneet mieltään, soittaessaan ohjelmaan”, Väntsi kuvailee.
”Aihe, josta radioon soitetaan, voi olla soittajalle maailman järisyttävin asia. Osataan murehtia ilmastoa ja maailmanpolitiikkaa, mutta silti ihmistä voi vaivata ihan joku kirpun kokoinen asia, kuten koirankakkaongelma”, hän jatkaa.
Oopperassa Eino-nuken roolissa nähtävä nukketeatteritaiteilija Elina Lajunen toteaa, että nuket sopivat oopperamaailmaan erinomaisesti. Nuket ja musiikki yhdessä luovat tunnelman ja niiden kautta tunteita ja erilaisia teemoja voi käsitellä hyvin eri tavoin.
”Nukkejen kautta löytyy paljon symboliikkaa ja symbolisia tasoja teokseen. Nukketeatteri tuo kerrontaan myös avointa potentiaalia ja katsojalle tilaa kuvitella. Jos lavalla näytetään päähenkilö Ailin nuoruutta, kuvia tai talo, joka repeää kahtia ja tehdas, joka menee kolmeen osaan, se on hirveän vahva symboli. Musiikki vahvistaa tunnelmaa todella paljon”, Lajunen pohtii.
Nuket eivät kuitenkaan teoksessa laula, vaan nuken kieli on liike. Laulusolisteina ja ”ihmisrooleissa” Kansanradioon soittajina teoksessa ovat sopraano Tiina Vahevaara, baritoni Sauli Tiilikainen ja tenori Aki Alamikkotervo. Lajunen ja Väntsi ajattelevat, että nuken kautta voidaan ilmaista tunteita hyvin aidolla tavalla.
”Voisi jopa ajatella, että nuken kautta joitain tunteita voi ilmaista vielä aidommin kuin ihmisenä. Jotkin tunnetta ilmaisevat eleet voisivat ihmisen näytteleminä olla yliampuvia, mutta nuken tekeminä ne ovatkin oikein sopivia”, Lajunen sanoo.
Väntsillä, Lajusella ja Kaleniuksella on pitkä yhteinen historia nukketeatteritaiteilijoina – jo opiskeluajoista saakka. Väntsi kertookin, että tässä produktiossa on ollut kiinnostavaa päästä tutkimaan myös laulajien ja läpisävelletyn oopperateoksen ohjaamista. Seppo Pohjolan oopperaan säveltämä musiikki on nykymusiikkia, jossa Lajusen ja Väntsin mielestä soi Kansanradion luonne.
”Sepon säveltämä musiikki on monisyistä ja siinä on paljon tyylilajien ja tunnelmien vaihteluita. Seppo piti säveltäessään hyvin tärkeänä sitä, että laulajat pystyvät laulamaan niin, että sanoista saa selvää ja teksti tulee esille”, he sanovat.
Lisää tietoa Kansanradio-oopperasta löydät täältä.