“Amerikkalaiset yhteistyökumppanimme ovat olleet kauhuissaan Suomen koulutuspoliittisesta suunnasta.”
Kone Säätiön rahoittama Art-Eco-tutkimushanke varoittaa koulutuspolitiikan kapeutumisesta. Kansainvälinen kolmivuotinen tutkimushanke havaitsi, että taiteiden, yhteiskuntatieteellisten ja humanististen aineiden karsiminen opetussuunnitelmista johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta.
Tutkijoiden mukaan elämmekin ekososiaalisten kriisien aikakautta, siitä merkkinä ovat mm. ympäristökatastrofit, sodat ja rasistiset rikokset.
”Ainostaan teknologiaan ja luonnontieteisiin panostava koulutuspolitiikka voi johtaa vakaviin sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin”, väitetään juuri päättyvässä tutkimushankkeessa.
Tutkimushankkeen vetäjillä on molemmilla taidetausta: johtaja Raisa Foster on taustaltaan tutkija, tanssija ja opettaja, tutkija Jussi Mäkelä on myös taiteilija ja opettaja.
Hankkeessa tarkasteltiin modernin länsimaisen yhteiskunnan piirteitä ja niiden merkitystä ekososiaalisten ongelmien syntymiseen. Teknologia- ja yksilökeskeisyys sekä usko jatkuvaan talouskasvuun ohjaa tällä hetkellä Suomessa poliittista päätöksentekoa, Art-Econ tutkimustiedote kertoo.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut löytää keinoja siihen, miten kasvatusta ja kouluopetusta voisi kehittää huomioimaan paremmin sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä tulevaisuus. Yhden keinon siihen löysi hankkeen amerikkalainen tutkija Nick Morris.
Morris oli biologina vetänyt oppilaille luontoretkiä, nimennyt heille lajeja ja kertonut ekosysteemeistä. Se ei kuitenkaan auttanut oppilaita luomaan yhteyttä luontoon. Sen teki vasta tutustuminen ympäristöön taiteilijan tavoin.
“Heittäytymällä selälleen sammalmättäälle, kuuntelemalla lintujen laulua silmät kiinni ja tuntemalla auringon lämmön iholla huomaa luonnon arvon sellaisenaan. Meidän aikuistenkin pitäisi palata siihen, mitä uteliaat lapset tekevät luonnostaan.”
Tutkimustiedotteessa myös kerrotaan, miten ulkomailla Suomea arvostetaan nimenomaan ihmisten luontoyhteyden ja esimerkiksi laajan yleissivistyksen tarjoavan kouluopetuksen vuoksi.
“Amerikkalaiset yhteistyökumppanimme ovat olleet kauhuissaan Suomen koulutuspoliittisesta suunnasta, mihin esimerkiksi lukiouudistusta ranking-työkaluineen viedään. He eivät voi ymmärtää, miksi toistamme heidän tekemiään virheitä”, Foster kertoo.
Foster viittaa ehdotettuun ylioppilaskokeiden pisteytystyökaluun, joka yhdistyisi mahdollisesti tulevaisuudessa yliopistoihin pyrkimiseen. Pisteytys korostaa etenkin pitkän matematiikan merkitystä oppiaineissa, pyrkisipä oppilas opiskelemaan sitten esimerkiksi kieliä tai luonnontieteitä. Ylioppilaskokeisiin aiemmin kuulumattomat taideaineet eivät olisi pisteytyksessä mukana ollenkaan.