Punakynäniska: Kolme syytä tarkistaa Gavin Bryars

 Englantilaissäveltäjä Gavin Bryars (s. 1943) saapuu ensi viikolla Taideyliopiston vieraaksi. Hänen The Sinking of the Titanic -teokseensa pohjautuva Liisa Pentin tanssiteos on yksi Sibelius-Akatemian kiinnostavimmista tapauksista tänä syksynä. Monialaisella yhteistyöllä kasattu esitys ilmentää säveltäjän visiota katastrofista. NYKY Ensemblea johtaa itse Bryars, jonka esittelen nyt kolmen poiminnan kautta:

Englantilaissäveltäjä Gavin Bryars (s. 1943) saapuu ensi viikolla Taideyliopiston vieraaksi. Hänen The Sinking of the Titanic -teokseensa pohjautuva Liisa Pentin tanssiteos on yksi Sibelius-Akatemian kiinnostavimmista tapauksista tänä syksynä. Monialaisella yhteistyöllä kasattu esitys ilmentää säveltäjän visiota katastrofista. NYKY Ensemblea johtaa itse Bryars, jonka esittelen nyt kolmen poiminnan kautta:

1. Suuret tunteet teoksissa kiinni

Bryarsin tunnetuin teos perustuu RMS Titanic -laivan tragediaan vuonna 1912. Todistajalausuntojen mukaan laivalla viimeisinä kuullut kappaleet (mm. virsi Sua kohti Herrani) toimivat alkumateriaalina. Musiikki seilaa emotionaalisuuden ja toisteisuuden voimalla. Kuuntele Spotifysta loppuhymni.

Vähemmän mainetta saanut Bryarsin turmateos on Cadman Requiem (1989), johon liittyy tuhoisa Lockerbien terrori-isku joulukuussa 1988. Bryarsin ystävä ja luotettu ääniteknikko Bill Cadman menehtyi, kun Pan Amin lentokone räjäytettiin skotlantilaisen Lockerbien kylän yllä. Sielunmessu yhdistää hyytävän kauniisti uutta ja vanhaa musiikkia. Kuuntele Spotifysta Agnus Dei.

2. Basistin mieli

Musiikillinen tausta tulee reseptistä jazz, John Cage ja minimalisti. Bryarsin ura alkoi jazzbasistina, ja Amerikassa hän työskenteli Cagen kanssa. Usein teosten esittäjänä on ollut vuonna 1981 perustettu Gavin Bryars Ensemble, mutta esimerkiksi madrigaaleja on tilannut Hilliard Ensemble. Bryars on säveltänyt kolme oopperaa.

Sävelkielessä keskeistä ovat mieltymys tapahtumien toistamiseen, barokkimainen ornamentointi sekä myöhäiskeskiaikaiselta kuulostavat irtiotot niin sanotusta funktioharmoniasta. Jazz ei mitenkään tungettele harmonioihin, mutta työtavassaan Gavin Bryars on edelleen improvisatorinen.

3. Suomi takaraivossa

Bryarsin musiikkia kuultiin tiettävästi ensi kerran Suomessa vuonna 1969. Amos Anderssonin taidemuseossa soi elektronisena näyttelymusiikkina puolituntinen nauhateos A Must For All Sibelians. Titanic sekä suosittu Jesus’ Blood Never Failed Me Yet (1971) esitettiin Helsingin juhlaviikoilla vuonna 1995. Vuotta aiemmin Bryars oli estänyt hänen levy-yhtiönsä häikäilemättömän aikeen ajoittaa Titanicin uudelleenjulkaisu Estonia-onnettomuuden suruaikaan. Ilmestymistä saatiin lykättyä vuodella, ja traaginen tunnelma välittyi myös Helsingissä.

Liisa Pentti + Co & NYKY Ensemble: The Sinking of the Titanic Musiikkitalon Black Boxissa 26.-27.11.

Tatu Tamminen
Twitter: @TatuTamminen

Advertising

STAY CONNECTED

2,264FanitTykkää
1,257SeuraajatSeuraa
0TilaajatTilaa

ENCORE

Edellinen artikkeliArvio: Muistokonsertti kasvoi universaaliksi
Seuraava artikkeliArvio: Myrsky tutki omaa olemustaan taiteena