Lukion musiikinopetus ottaa entistä hanakammin tavoitteeksi sen, että opiskelija oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia omissa arkiympäristöissään. Hänen kouluttamisensa halutaan vahvemmin sitoa osallistuvaan tekemiseen.
Opetushallitus julkaisi viime viikolla opetussuunnitelman perusteet, jonka muutokset edellisiin perusteisiin (vuodelta 2003) nähden ovat vähäisiä. Perusteet ovat sitova raami sille, miten lukion opetussuunnitelmia tehdään paikallisesti. Päätökset perustuvat viime joulukuussa julkaistuun tuntijakoon, jota aletaan yhdessä opetussuunnitelman kanssa noudattaa ensi elokuusta lähtien. Käyttöönotto etenee yksi vuosiluokka kerrallaan.
Lukiossa opiskellaan totuttuun tapaan joko yksi tai kaksi pakollista musiikin kurssia. Joko kuvataiteesta tai musiikista valitaan kaksi ja toisesta vastaavasti yksi kurssi. Valtakunnallisia musiikin valinnaiskursseja on jatkossa kaksi. Olennaista on se, että tuntijaosta hävisi entinen kolmas valinnaiskurssi, nimeltään Musiikkiprojekti.
Valinnaiskursseista toisen voi tulevaisuudessa suorittaa taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina. Soveltavana kurssina on musiikin lukiodiplomi, joka antaa edelleen mahdollisuuden erityisharrastuneisuuden osoittamiseen. Lukio itse määrittelee opetussuunnitelmassaan, mitä diplomeita koulussa voi suorittaa.
Musiikin halutaan nyt vahvistavan erityisesti koulun juhlatilaisuuksien kautta yhteisöllisyyttä. Jo aivan perusteiden johdantotekstin ensimmäisessä virkkeessä korostetaan tästä lähtien sitä, miten musiikki on inhimillistä toimintaa – kulttuuriimme kuulumisen lisäksi. Ennen syvennettiin lajien ja tyylien tietoa, kun nyt tavoitteen sanamuodoissa on osaaminen. Se, onko tämä sama asia kuin tiedon ja taidon asettaminen vastakkain, jää nähtäväksi.
Moniääninen Suomi -kurssi on järjestyksessään toinen pakollinen kurssi, ja sen sisällössä korostuu uudenlainen globaalius. ”Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa”, kertoo määräys. Aiemmin kurssilla on pitänyt ”tarkastella eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin”.
Mielenkiintoista on suhtautuminen luovaan tekemiseen. Entistä käsitettä ”musiikillinen keksintä” ei enää määräyksessä käytetä. Itseilmaisu säveltämisen avulla on täysin uusi detalji. Asia on varsin suuri, jos opetuksessa toden teolla aletaan murtaa säveltämiskäsityöläisyyden kovin poissulkevaa perinnettä. Ei tarvita suurta ennustajan kykyä sen toteamiseen, että opettajalta luovan ilmaisun nostaminen vaatii digitaalisen ajan opetusympäristöjen hallintaa.
Vuosi sitten peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa ilmeni vastaava säveltämispuhe. Vuosiluokilla 3–6 aloitettavan säveltämistoiminnan jatkoksi vuosiluokilla 7–9 käsitellään taideidenvälisyyttä. Luovan musiikkisuhteen halutaan kuuluvan kaikille.
Tatu Tamminen
Twitter: @TatuTamminen
