Klassinen musiikki on monimutkainen peli, jossa mieluiten yli 80 soittajaa jahtaa useamman vartin pituisia teoksia ja lopussa saksalaisuutta arvostetaan eniten.
Punakynäniska kaivoi jalkapallon MM-kisojen kunniaksi fläppitaulun esiin ja piirsi eri maanosien säveltäjistä unelmiensa avauskokoonpanon:
Maalivahti: Georg Friedrich Händel (Saksa). Kiertolaisena tunnettu säveltäjä kantaa käsivarressaan kapteenin nauhaa. Kokoonpanon lievä eurosentrisyys on hyvä tunnustaa heti ja myös kytkeä välittömästi eurooppalaisen jalkapallon reliikkeihin. Händel on nimittäin UEFA:n Mestareiden liigan tunnussävelmän taustavaikuttaja, koska hänen Zadok The Priest -niminen sävellyksensä on pohjana kyseiselle hymnille.
Puolustus: Toru Takemitsu (Japani). Odotamme modernia sävelkieltä tältä nousevalta laitapakilta. Vertailukohdaksi voi ottaa C-lohkossa pelaavasta Japanin joukkueesta Yuto Nagatomon.
Ancangelo Corelli (Italia). Keskuspuolustuksen on tärkeä saada lyhyenkin valmistautumisjakson aikana toimiva puheyhteys maalivahdin kanssa. Händel piti tätä viuluniekkaa suuressa arvossa. Italialaisilla on tapana hallita oman maalinsa puolustaminen.
Heitor Villa-Lobos (Brasilia). Klassinen tarina ja klassinen keskuspuolustaja, joka jättää pelinavaamisen vikkeläkätiselle Corellille. Sai suuren osan säveltäjäopistaan eurooppalaisessa ympäristössä. Ymmärtää syvänä bachiaanina barokkia.
Edward Elgar (Englanti). Ajoittain epätasaisista otteistaan huolimatta ansaitsee paikkansa avauksessa. Jalkapallon synnyinmaan kasvatti oli Wolverhampton Wanderersin kannattaja ja sävelsi hymnin He Banged The Leather For Goal (1898).
Keskikenttä ja hyökkäys: Dmitri Shostakovitsh (Venäjä). Luvassa rikkova rooli keskikentän pohjalla. Intoa jalkapalloa kohtaan riitti, koska sävelsi aiheesta baletin Kulta-aika (1929–1930).
Akin Euba (Nigeria). Moniosaaja ja etnomusikologi, joka tuo palloa ylöspäin joskus pitkilläkin kuljetuksilla. Lempinimeltään Lagosin rytmittäjä. Futiskatsomoiden ”chänttäilijät” hämmentyvät hänen tunnetuimman teoksensa nimestä: Chaka: An Opera in Two Chants (1970).
Josquin Des Prez (Hollanti). Tunnetaan taiteilijanimensä mukaan, mikä on hyvin piristävä yksityiskohta. Joukkueen ikänestori ja yksi arvaamattomimmista ratkaisijoista.
Mauricio Kagel (Argentiina). Buenos Aires ja Köln samassa paketissa. Iso ruutu kymppipaikalla. Ehdottomana heikkona puolena teatteri-innostus: kaatuu boksiin päästyään joskus hyvinkin heppoisista kontakteista. Osaa kommunikoida joukkueen ykköstykin kanssa.
Carlos Chávez (Meksiko). Maansa nationalismin keulakuva varasti viime hetken hyvillä näytöillään laitahyökkääjän paikan tehourkuri César Franckilta.
B9 (Saksa). Pelote koko klassisessa musiikissa, koska kummitteli pitkään sinfonioiden tehotilaston piikkipaikalla. Kunkin säveltäjän sinfonioiden epävirallista lukumäärää peilaten hänen tilallaan voidaan käyttää myös vaihtopenkin niin sanottuja valeysipelaajia, kuten Sibelius tai Schubert. Oikeista ysipaikan legendoista omaan sävellykseen on päässyt Duncan Ferguson, jolle kunnianosoituksena Osmo-Tapio Räihälä sävelsi orkesteriteoksensa Barlinnie Nine (1999).
Tatu Tamminen
Twitter: @TatuTamminen
Kirjoittaja on tyylillisesti sambafutiksesta aina barokkikolmiopuolustukseen asti innostuva penkkimuusikko.