Monen muun taidelaitoksen tapaan San Franciscon sinfoniaorkesterin toiminta siirtyi olosuhteiden pakosta pandemia-aikana verkkoon. Koronan keskellä avattu orkesterin sovelluspohjainen suoratoistopalvelu, SFSymphony+ perustuu pitkälti samanlaiseen käyttöliittymään kuin Clevelandin orkesterin Adella Live -palvelu. Osa sisällöistä on vapaasti katseltavissa, osa taas kuukausitilauksen takana.
Sikäli kun orkesterin musiikillisena johtajana syksyllä 2020 aloittaneen Esa-Pekka Salosen kauden kekseliästä online-avausta, Throughlinea, ja muita tähän mennessä SFSymphony+:ssa julkaistuja ohjelmakokonaisuuksia voidaan pitää suunnannäyttäjänä, suoratoiston konsepti näyttäisi keskittyvän nimenomaisesti digitaaliseen ympärstöön suunniteltuihin sisältöihin perinteisten konserttistriimien sijaan. Toki tavanomaisempaakin sisältöä ja ohjelmistoa palvelussa on saatavilla niin orkesterin muusikoiden kamarimusiikkisarjan kuin Salosen johtaman Robert Schumannin kolmannen sinfonian (1850) konserttitaltioinnin muodossa.
Pandemiarajoitusten keskellä kuvatut Salosen ja orkesterin oivalliset yhteistyöprojetkit, Throughline ja Patterns, ovat kumpikin noin tunnin mittaisia kokonaisuuksia, joiden visuaalisessa ilmeessä hyödynnetään taiten niin orkesterin kotisalia, Davies Symphony Hallia, kuin muitakin sisä- ja ulkotiloja San Franciscon kaupunkiympäristöstä aina musiikillisen johtajan kesämökin supisuomalaiseen pihapiiriin saakka. Teosvalikoimassa on paljon aikamme musiikkia aina Terry Rileyn ja John Adamsin minimalistisista klassikoista Caroline Shaw’n ja Nico Muhlyn teoksiin. Onpa mukana Avantin kesäkonserttisarjassakin elokuussa soitetun Salosen Perotinus-tutkielman Saltat sobrius (2020) kantasityskin.
Muita huomionarvoisia digitaalisia sisältöjä palvelussa ovat orkesterin taiteellisten partnerien kuratoimat kamarimusiikkikokonaisuudet, joihin Salonen, Muhly, sopraano Julia Bullock, huilisti Claire Chase, pianisti Jeremy Denk ja harpisti Destiny Muhammad ovat kukin suunnitelleet oman 40-minuuttisen jaksonsa, joiden puitteissa kuullaan niin Monteverdiä ja J. S. Bachia kuin Missy Mazzolia ja Kaija Saariahoakin. Ohjelmistovalinnat kurkistavat myös länsimaisen taidemusiikin ulkopuolelle niin eri kulttuurien kansanmusiikkiin kuin kokeellisempaan popmusiikkiinkin.
Suoratoistopalvelunsa ohella orkesterilla on takanaan jo kahden vuosikymmenen historia musiikin julkaisemista oman SFS Media -yhtiön kautta. Vuonna 2001 SFSO ryhtyi ensimmäisenä yhdysvaltalaisorkesterina tuottamaan omia CD- ja DVD-levyjään sekä sittemmin myös digitaalisia albumeita. Salosen edeltäjän, orkesterin pitkäaikaisen musiikillisen johtajan Michael Tilson Thomasin kanssa SFSO on levyttänyt huomattavan määrän 1900-luvun musiikkia, muun muassa Mahlerin sinfonioiden kokonaissyklin sekä Debussyn, Ivesin, Coplandin ja Bernsteinin teoksia. Romantiikan ajan ohjelmistoa on puolestaan taltioitu esimerkiksi Schumannin sinfonioiden kokonaislevytyksen muodossa.
Levytysprojektin jatkaminen kuuluu myös Salosen sopimukseen, joten uusia albumeita lienee tulossa piakkoin, kun äänitysten tekeminen Davies Symphony Hallissa on jälleen mahdollista orkesterin palattua taas yleisökonserttien aikaan. Tarkemmasta levytysohjelmasta ei ole vielä tiedotettu julkisuuteen, mutta varsin todennäköistä on, että huomio on jatkossakin 1900-luvun teoksissa ja nykymusiikissa, mukaan lukien Salosen oma viimeaikainen tuotanto.
San Francisconkin tapauksessa jää nähtäväksi, millainen rooli pandemia-aikana luodulle suoratoistopalvelulle vakiintuu osana orkesterin taiteellisen toiminnan kokonaisuutta. Verkkoformaattien arkipäiväistyttyä koronasulkujen lomassa markkinoilla on nyt ennennäkemättömän laajalti tarjontaa, jossa valtaosa toimijoista luottaa perinteiseen konserttistriimaukseen pääasiallisena formaattinaan. Salonen ja San Franciscon sinfoniaorkesteri ovat selvästi lähteneet tavoittelemaan vaihtoehtoisempaa ja moni-ilmeisempää lähestymistapaa, jolla eittämättä pyritään houkuttelemaan myös uutta yleisöpohjaa, kuulijoita, jotka eivät välttämättä etsiydy, ainakaan suoraviivaisesti, perinteisen konserttieleämän pariin. Jahka Salosen kausi etenee ja tulevaisuus pirtyy tarkkarajaisemmin, käytäntö osoittaa, millaiset sisällöt lunastavat parhaiten paikkansa.
