Vuonna 2017 perustettu kamariorkesteri Helsinki Chamber Soloists esiintyy huomenna viidennessä konsertissaan Helsingin Vanhassa kirkossa. Ohjelmassa on Camille Saint-Saënsin Danse macabre, Claude Debussyn Faunin iltapäivä sekä Johannes Brahmsin 2. sinfonia – kaikki kamarisovituksina.

Orkesteri sai alkunsa, kun Helsingin kaupunginorkesterin muusikot soittivat kausiohjelmassa kamarikokoonpanolla. ”Siitä tuli niin hyvä fiilis, että halusimme tehdä porukasta pysyvämmän orkesterin”, kertoo kokoonpanon lyömäsoittaja Xavi Castelló. ”Etsimme täydennykseksi halukkaita muusikoita maan huipulta, muun muassa Tampereen ja Turun filharmonioista.” Neljäntoista hengen kokoonpano ei ole paljoa alkuajoista muuttunut.

Suomessa kamariorkestereista tunnetuimpia ovat maakuntien valtionosuusorkesterit, kuten Lapin ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterit sekä Mikkelin kaupunginorkesteri. Paikkasitoutumattomista toimijoista Avanti on tunnetuin, ja nykymusiikille on muitakin omia ensemblejään. Helsinki Chamber Soloists poikkeaa nimenomaan esittämällä ennen kaikkea romantiikan ajan ja 1900-luvun alun teoksia. ”Eivät muut kamariorkesterit esitä säännöllisesti sinfonisia teoksia”, Castelló muistuttaa. Ohjelma valikoituu sekä sen mukaan, mitä isompien orkesterien kausissa on meneillään – mutta myös sen mukaan, mitä ylipäätään on olemassa pienemmälle kokoonpanolle sovitettuna. ”Halusimme aluksi esittää Sibeliusta, ja luottosovittajaltamme löytyykin toinen sinfonia lähtökuopissaan, mutta kamariversioksi sovittamiseen täytyy olla lupa oikeudenomistajilta. Olemme työskennelleet sen saamisen eteen, ja vihdoin meille näytettiin vihreää valoa, joten toivomme pääsevämme esittämään sen ensi konsertissa.”

Castellón mukaan ihmiset saattavat olla ennakkoluuloisia, kun pieni orkesteri soittaa vaikkapa Mahleria. ”Kamariversiot todella poikkeavat alkuperäisistä teoksista soittajallekin, sillä jokainen stemma on käytännössä sooloa. Mitään ei jää kuulijalta piiloon. Kahdentoista kakkosviulun sijaan on vain yksi molempia viuluja. Se on muusikoille toivottua mutta jännittävääkin vaihtelua, samoin kapellimestarittomuus.”

Orkesteri ei ainoastaan soita ilman johtajaa, vaan myös suunnittelee ohjelmiston yhdessä. ”Meillä on viisihenkinen hallitus, johon kuuluu myös tuottaja. Kuuntelemme kaikkien soittajien näkemyksiä, ja valitsemme sellaisia teoksia, joista kaikki voivat olla innoissaan. Onneksi meillä on samankaltainen ja avarakatseinen maku”, Castelló kehuu.

Kukaan HCS:n soittaja ei ansaitse tällä hetkellä toiminnasta, sillä kaikki tulot menevät vuokriin ja muuhun konserttitoimintaan. ”Huomiseen konserttiin on vapaa pääsy. Vanhassa kirkossa käy kuitenkin paljon musiikin ystäviä, ja haluamme tehdä tästä konsertista eräänlaisen käyntikortin videoineen ja kuvineen.”