Taiteen perusopetuksen toimijat ravistelevat kuntapäättäjiä hereille: lasten harrastusmahdollisuuksista säästäminen tulee kalliiksi.
Vantaan kaupunginhallitus päätti 10. elokuuta 2026 käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Taustalla on jo vuodesta 2024 kasvanut kaupungin taloudellinen alijäämä.
Yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä on myös Vantaan kunnallinen taiteen perusopetus. Kaupungin johto on neuvotteluissa esittänyt organisaatiouudistusta ja toimenpidesuunnitelmia, jotka uhkaavat Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan kuvataidekoulun toiminnan jatkuvuutta. Molemmat oppilaitokset ovat opetustuntimääriltään Suomen toiseksi suurimpia kunnallisia taideoppilaitoksia. Kuntatalous on tällä hetkellä huonossa tilanteessa ympäri Suomen, joten kaikkialla seurataan nyt tarkasti, mitä Vantaalla päätetään taiteen perusopetuksen tulevaisuudesta.
Lopulta kärsijöinä ovat lapset ja nuoret.
Oppilaitoksissa opiskelee yhteensä noin 2 800 oppilasta, joista suurin osa on lapsia ja nuoria. Valtakunnan tasolla taiteen perusopetuksen oppilaitoksista noin puolet on kunnallisia ja puolet yksityisiä.
Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat 18. elokuuta, ja neuvotteluita on käyty kohta seitsemän viikkoa. Neuvottelut päättyvät todennäköisesti tällä viikolla. Kun neuvottelut todetaan päättyneiksi, työnantajan esitykset menevät tämän jälkeen kaupunginhallituksen päätettäviksi. OAJ:n ja JUKO:n luottamusedustajat sekä Suomen musiikin- ja taideopettajien liitto SMOL ry:n, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n ja Kuvataidekoulujen liitto ry:n puheenjohtajat vaativat kannanotossaan, että kaupunki selvittää perusteellisesti vaikutukset oppilaisiin, henkilöstöön, opetustarjontaan, saavutettavuuteen sekä valtionosuuksiin ennen päätöksentekoa.
Kannanoton yksi allekirjoittaja on Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan kuvataidekoulun luottamusedustaja Milla von Weissenberg.
”Työnantaja ei ole tehnyt riittävää ja perusteellista toimenpiteiden vaikutusarviointia, eikä alan asiantuntijoita, kuten oppilaitosten rehtoreita, ole kuultu. Myöskään oppilaita tai perheitä ei ole kuultu. Työnantaja esittää huomattavaa määrää viranhaltijoina toimivien opettajien irtisanomisia ja palvelussuhteen ehtojen heikennyksiä. Myös opettajien pedagogisen kelpoisuuden tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan”, von Weissenberg kertoo Rondo-lehdelle. Työnantajan edustajat ovat hänen mukaansa neuvotteluissa esittäneet myös oppilaitosten opetuksen sisältöihin puuttumista rehtoreiden ohi:
”Suunnitelmiin kuuluu muun muassa opetustarjonnan järjestämistä kysynnän mukaan, musiikin yksilöopetuksen vähentämistä ja ryhmäopetuksen lisäämistä. Työnantaja ei ole riittävän selkeästi ottanut kantaa siihen, mitä oppilaiden opinnoille käy, jos heidän opettajansa irtisanotaan. Työnantaja ei myöskään ole ottanut huomioon sitä, että jokainen opetustunti, joka vähennetään taiteen laajan oppimäärän tunneista, vähentää samalla opetustuntiperustaista valtionosuutta. Oppilaiden soitintoiveiden kohdalla kysyntä tarkoittaa useimmiten sitä, että perheet hakevat lastensa harrastusta ensisijaisesti sellaiseen instrumenttiin, jonka he entuudestaan tuntevat. Monipuolinen opetustarjonta ja perheiden ohjaaminen myös muiden kuin suosituimpien soitinten opiskeluun, on osa oppilaitoksen kulttuurikasvatustyötä, eikä epäonnistunutta palveluntarjontaa.”
Jokainen vähennetty opetustunti vähentää myös valtionosuutta.
von Weissenberg muistuttaa, että alaikäisten oppilaiden kohdalla opettajan pedagoginen kelpoisuus on ensiarvoisen tärkeää.
”Vantaan taideoppilaitoksissa työskentelevät tällä hetkellä alan korkeasti koulutetut ja kelpoiset opettajat. Kelpoisuudesta ei tule tinkiä. Nimenomaan viranhaltijat mahdollistavat oppilaitosten pitkäjänteisen kehittämistyön ja opetussuunnitelmien mukaisen monipuolisen opetustarjonnan. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että viranhaltijoiden ja toimenhaltijoiden työsuhteet tulisi kaikissa taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa turvata ensimmäisenä, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua.”
Vantaalla taiteen perusopetuksen kunnallisten oppilaitosten valtionosuus on vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa. Mikäli irtisanomisten ja kuntarahoituksen leikkausten myötä opetustunteja joudutaan vähentämään, Vantaa ei siis säästä rahaa, vaan menettää valtionosuutta.
”Oppilaitosten ensisijainen tehtävä on tarjota lapsille ja nuorille tavoitteellinen, opetussuunnitelmiin perustuva taideharrastus. Toinen keskeinen tehtävä on tarjota oppilaille mahdollisuus saavuttaa jatko-opintokelpoisuus taidealan korkeakouluopintoihin.”
Musiikin opetuksessa kyse on nimenomaan yksilöopetuksesta.
”Musiikissa yksilöopetus on perustavanlaatuinen asia – oppilaille tulee tarjota riittävä määrä oikea-aikaista ja korkeatasoista opetusta, jotta osa heistä voi halutessaan ponnistaa ammattilaiseksi asti. Vantaan esittämät suunnitelmat johtaisivat väistämättä siihen, ettei taiteen perusopetuksen oppilaiden taso tule enää riittämään korkeakouluopintoihin. Olemme suurten kysymysten äärellä: onko meillä tulevaisuudessa enää suomalaisia ammattitaiteilijoita?
von Weissenberg muistuttaa vielä, että taiteen perusopetusta koskevaa lakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lakiuudistuksella halutaan lisätä taiteen perusopetuksen saavutettavuutta, ei vähentää sitä. Vantaan kaupungin edustajat ovat käyttäneet toimenpiteiden perusteena tuotannollis-taloudellisten perusteiden lisäksi myös taiteen perusopetuksen lakiuudistusta ja opetussuunnitelmien perusteiden uudistusta.
”Osalle irtisanottavista viranhaltijoista tarjottaisiin irtisanomisen vaihtoehtona päätoimisen tuntiopettajan tehtävää. Työn tulisi olla oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt, jotta irtisanomisilla ja työsuhteen heikennyksillä saataisiin välittömästi haettuja, pysyviä säästöjä.”
Irtisanomisperusteen tulisi olla irtisanomishetkellä voimassa, joten irtisanomiset ovat mahdollisesti laittomia.
Lähteet smolry.fi, okm.fi, valtioneuvosto.fi, vantaa.fi
