
Useat mediat ovat STT:n tiedotteeseen perustuen uutisoineet tänään näyttelijä Seela Sellan menehtyneen 89-vuotiaana. Keväällä Seela Sella kertoi sairastavansa nielusyöpää. Hoitojen päätyttyä hän palasi vielä näyttämölle, elokuussa Tampereen Teatterikesä -festivaalilla esityksellä Rakkauskirjeitä, yhdessä Esko Roineen kanssa.
Vuonna 1936 Tampereella syntyneen Seela Sellan näyttelijänura kesti lähes 70 vuotta. Hän oli kiinnitettynä näyttelijänä Hämeenlinnan ja Turun kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa, Radioteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa, sekä toimi freelancenäyttelijänä viime vuosisadan loppuneljänneksellä ja jälleen virallisesti eläköidyttyään. Seela Sella, omaa sukua Virtanen, muistetaan myös lukuisista lauluesityksistä, jotka hän aloitti yhdessä puolisonsa, näyttelijä Elis Sellan (1930–1993) kanssa.
Seela Sella kuului niihin naisnäyttelijöihin, jotka muuttuivat ohjaajien ja yleisön silmissä vuosikymmenten kuluessa yhä kiinnostavammaksi. Näyttelijän ammatin monipuolinen ja katkeamatta jatkunut harjoittaminen toisaalta mahdollisti suvereenin ammattitaidon. Seela Sellaan saattoi aina luottaa, oli kyse teatteri-, ääninäyttelijä-, tv- tai elokuvatuotannosta. Nähtiinpä hänet tanssiroolissakin nykytanssikoreografi Sanna Kekäläisen teoksessa Epidermis – Maan hauras iho vuonna 2022.
Teatterirooleista Sellan viime vuosien ikimuistoisimpia rooleja ovat olleet näytelmissä Hitler ja Blondi (2020), Tippukivitapaus (2017) ja Viimeinen sikari (2009), monien muiden ikimuistoisten ohessa. Hänen viimeisin elokuvaroolinsa oli Raili vuoden 2025 elokuvassa Teräsleidit – kuin viimeistä päivää. Jussit parhaasta sivuosasta Sella sai vuonna 1985 tv-elokuvasta Yksinpuhelu sekä vuonna 2006 ensi-iltaan tulleesta Kaltevasta tornista. Vuonna 2001 Sella sai Venla-tunnustuksen rooleistaan kahdessa tv-tuotannossa, Sylvin kamari ja Viimeiset mitalit.
Sella palkittiin uransa aikana myös muun muassa Näyttämötaiteen valtionpalkinnolla, Ida Aalberg -palkinnolla, Alfred Kordelinin säätiön palkinnolla sekä vuonna 1993 Suomen Leijonan Pro Finlandialla. Teatteritaiteen kunniatohtoriksi hänet vihittiin Taideyliopiston promootiossa vuonna 2018.
Lähteet Teatterit ja teatterintekijät (Tinfo ja LIKE 2005), imdb.com, Wikipedia, yle.fi, okm.fi


