Keskiviikkona 4. joulukuuta The Who -yhtyeen kitaristi Pete Townshend tunnusti Helsingin Sanomien haastattelussa fanittavansa viulisti-kapellimestari-säveltäjä Jaakko Kuusistoa. Townshend on jo aiemmin lähestynyt Kuusistoa sähköpostitse ja kehunut Kuusistolle tämän Elina Vähälälle säveltämään viulukonserton olevan tajunnan räjäyttävä ja hurmaava teos.
Kuusistolla on kuitenkin vielä matkaa Jean Sibeliuksen lukuihin tunnettuudessa maailmalla. Itsenäisyyspäivänä Iltalehti nimittäin julkaisi uutisen, jonka mukaan Sibeliuksen asema suomalaisessa musiikkiviennissä on edelleen hyvin merkittävä. Suomalaisista musiikintekijöistä eniten on soitettu juuri Sibeliuksen sävellyksiä. Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalosen mukaan säveltäjämestarin suosio on ollut merkittävä vuosikymmenien ajan. Iltalehden Teostolta saamassa vuosina 2014–2018 20 eniten Teosto-korvauksia ulkomailta saaneen kappaleen listassa vain 7 on jonkun muun kuin Sibeliuksen säveltämiä. Listan ykkösenä komeilee Sibeliuksen viulukonsertto, jonka jälkeen seuraavat toinen, ensimmäinen ja viides sinfonia, Finlandia sekä Lemminkäinen. Kaikki Sibeliuksen säveltämät sinfoniat yltävät top 15:een.
Koneen säätiö puolestaan julkisti itsenäisyyspäivän aattona apurahansaajat. Kaiken kaikkiaan säätiö myönsi syksyn apurahahaussa 325 henkilölle, organisaatiolle tai työryhmälle 30,6 miljoonaa euroa erilaisiin tiede- ja taidehankkeisiin. Suurin yksittäinen apuraha, 563 000 euroa, myönnettiin vuonna 2017 perustetun musiikintutkimusyhdistys Suoni ry:n nelivuotiselle tutkimushankkeelle, jossa kehitetään aktivistisen musiikintutkimuksen muotoja ja menetelmiä sekä pyritään korjaamaan sukupuoleen, rodullistamiseen, kansalaisuuteen ja ympäristöongelmiin liittyviä eriarvoistavia käytäntöjä suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Hankkeen vastuullinen tutkija, dosentti Juha Torvinen kertoi Helsingin Sanomille torstaina 5. joulukuuta hankkeessa työskentelevän kuusi musiikintutkijaa, joilla jokaisella on oma osatutkimushankkeensa. Torvinen itse tutkii nykytaidemusiikista käytävää keskustelua sekä ympäristökysymyksiä. Kim Ramstedt puolestaan tarkastelee valkoisuuden normia musiikintutkimuksen rakenteissa. Susanna Välimäki keskittyy sukupuolten tasa-arvoon taidemusiikin ja musiikinhistorian näkökulmasta, kun taas Saijaleena Rantanen tutkii amerikansuomalaisen työväenliikkeen musiikkia. Sini Monosen tutkimusaiheena on mielenosoitusten musiikki, Kaj Ahlsvedilla taasen musiikki ja urheilu.
Muita musiikkiin liittyviä, Koneen säätiön rahoittamia tutkimushankkeita ovat muun muassa Janne Poikolaisen lasten musiikkifaniutta tarkasteleva tutkimushanke (37 000 €) sekä Kai Tuurin, Oskari Koskelan, Jukka Vahlon ja Heli Tissarin pelimusiikkimuistojen tutkimushanke (246 400 €). Lisäksi taiteellista työskentelyä varten Koneen säätiö myönsi Artlab Productionsille 100 000 euron apurahan Matriarkaatti-hankkeeseen, jossa feministinen keskustelu ja sukupuolentutkimus yhdistetään muun muassa rap-musiikkiin. Hankkeen tavoitteena on tukea nais- sekä ei-binäärisiä artisteja tarjoamalle heille mahdollisuus astua lavalle.
Jos joulumusiikki alkaa jo vähitellen kyllästyttää, voit tarttua seuraaviin Rondon tärppeihin. Haluatko välillä hengähtää musiikin kuuntelusta, mutta kuitenkin kokea jotakin musiikkiin liittyvää? Sopraano Karita Mattila on lahjoittanut esiintymispukujaan Saaristo-oopperalle ja osa puvuista on kuukauden verran esillä Turun kaupunginteatterin aulassa. Näyttely avautui tällä viikolla, keskiviikkona 4. joulukuuta ja on avoinna yleisölle tammikuun loppuun saakka. Näyttelyssä esitellään kahdeksan pukua, joissa Mattila on esiintynyt ympäri maailmaa. Esillä on esimerkiksi Mattilan debyyttisoololevyn kannessa käyttämä asu. Mattila suunnitteli esiintymisasunsa itse 1990-luvun lopulle asti. “Pukujen suunnittelu oli minulle suorastaan henkireikä. Se kiehtoi minua. Olen aina harrastanut ja seurannut muotia. Tuntui luontevalta suunnitella puvut itse”, Mattila kertoi Ilta-Sanomille itsenäisyyspäivänä. Mattilan Saaristo-oopperalle lahjoittamat puvut pääsevät muokattuna näyttämölle ensi vuoden lokakuussa, kun Kurt Weillin musiikkiin perustuva Berliinistä Broadwaylle esitetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Laulunäytelmän rooleissa kuullaan esimerkiksi baritoni Joonas Asikaista ja sopraano Anu Hostikkaa.
Jos taas et tarvitse musiikin kuuntelusta lomaa, mutta haluat taukoa joululauluista, kannattaa katsoa vuonna 1939 valmistunut Toivo Särkän ohjaama Pikku pelimanni -musiikkielokuva. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on julkaissut elokuvan kaikille nähtäväksi sivuillaan. Kyseessä on suomalaisen viulisti Heimo Haiton (1925–1999) kuvitteellinen nuoruusvuosien elämäntarina. Haitto itse näyttelee elokuvan pääroolissa ja hänen soittoaan kuuleekin monessa kohtaa elokuvaa.
