Vladimir Putinin ystävänä tunnettu kapellimestari Valeri Gergijev on joutunut vaikeuksiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hänen konserttinsa jo peruttiin New Yorkissa, ja Milanon La Scala vaatii häntä tuomitsemaan sodan, jos aikoo jatkaa Patarouvan esityksiä siellä.
New Yorkin Carnegie Hall ja Wienin filharmonikot ilmoittivat torstaina, että Valeri Gergijev on syrjäytetty siellä pidettävien konserttien johdosta. Hänen piti johtaa kolme Wienin filharmonikkojen konserttia perjantaista lähtien. Erityistä syytä ei kerrottu, mutta selvää lienee, että taustalla on Gergijevin pitkään jatkunut tuki Putinille.
Vain päivää ennen Wienin filharmonikkojen puheenjohtaja sanoi, että Gergijev esiintyy taiteilijana, ei poliitikkona, mutta kasvava paine sotatoimien alettua oli ilmeisesti liikaa. Mielenosoituksiakin odotettiin Carnegie Hallin edustalle.
Gergijev on joutunut tiukoille myös Milanon La Scalassa, jossa hän johti sodan aattona Tshaikovskin Patarouvan ensi-illan. Taiteellista tulosta ylistettiin, mutta myös buuauksia ja häivy ulos -huutoja kuultiin. Torstaina mitta täyttyi, ja Milanon pormestari Beppe Sala vaati, että Gergijevin täytyy joko tuomita hyökkäys Ukrainaan tai lähteä La Scalasta.
Oopperatalon johtaja Dominique Meyer lähetti pyynnön Gergijeville, toivoen sopuisaa ratkaisua, mutta vastausta ei vielä tähän mennessä ole saatu. Hänen seuraava esiintymisensä siellä pitäisi olla 5. maaliskuuta.
Entä Mikkelin musiikkijuhlat, joka on 39 vuotta ollut Gergijevin ja Mariinski-teatterin residenssi? Pahalta näyttää. Juhlien hallitus kokoontui torstaina pohtimaan tilannetta.
”Päätimme, että maaliskuun alkuun ajoitettua lipunmyynnin alkua siirretään kolmella viikolla, ja nyt mietimme toimenpiteitä, joita uusi tilanne edellyttää”, kertoo festivaalijohtaja Teemu Laasanen Rondolle.
”Meillä on myös vaihtoehtoisia skenaarioita siltä varalta, ettei Gergijeviä ja Mariinski-teatteria pystytä tuomaan Suomeen”, Laasanen jatkaa.
”Musiikkijuhlat ei ota festivaalina kantaa politiikkaan, mutta olemme rauhan asialla ja toivomme että taiteen ja musiikin yhdistävä voima kantaa myös kriisien yli”, hän kommentoi eilen Länsi-Savolle.
Kysymys on todella kimurantti. Venäläisiä taiteilijoita ei sovi rankaista maansa johdon harhaisuudesta, ja kulttuuri jos mikä yhdistää kansoja ja auttaa ymmärtämään toisia. Mutta Gergijevin tapauksessa hänen poliittinen roolinsa on ollut jo pitkään niin vahva, että hänen asemansa läntisessä musiikkielämässä näyttää ainakin nyt katsoen vaikealta. Vuonna 2014 hän allekirjoitti Putinin toimia Ukrainassa tukeneen addressin.
Harri Kuusisaari
