Wihurin Sibelius-palkinto, arvoltaan 150 000 euroa, on myönnetty ranskalaiselle Tristan Murial’lle. Hän on tullut tunnetuksi yhtenä spektrimusiikin uranuurtajista. Soinnin spektrejä analysoimalla hän on nostaa äänen akustiset ominaisuudet sävellykselliseksi lähtökohdaksi.
Wihurin Sibelius-palkinto on yksi suurimmista klassisen musiikin palkinnoista. Ensimmäinen palkinto annettiin vuonna 1953 Jean Sibeliukselle, ja palkinnon ovat saaneet muun muassa Witold Lutosławski, Igor Stravinsky ja Kaija Saariaho. Edellisen palkinnon sai suomalainen säveltäjä Jukka Tiensuu vuonna 2020. Tristan Murail’lle jaettava palkinto on 20. Wihurin Sibelius-palkinto.
Murail on sanonut, että säveltäjä on kuin kuvanveistäjä – sävellystyö tuo esiin muodon, joka piiloutuu kuvitteellisen kivipaaden sisään. Hänen teostensa hienovireiset harmonia- ja sointivärimaailmat liittävät hänet pitkään jatkumoon ranskalaisia säveltäjiä Boulezin ja Messiaenin kautta Raveliin ja Debussyyn.
Murail aloitti opintonsa arabian kielen ja taloustieteen parissa, mutta kiinnostui pian musiikintekemisen mahdollisuuksista ja siirtyi opiskelemaan sävellystä Olivier Messiaenin oppiin. Yhdessä Roger Tessierin ja muiden muusikoiden kanssa hän perusti 1973 spektrimusiikin kehittämiseen keskittyvän Ensemble l’Itinéraire -ryhmän.
1980-luvulla Murail oli mukana kehittämässä tietokoneavusteisen säveltämisen työkaluja Pariisin IRCAM-instituutissa. Siellä hän muun muassa osallistui Patchwork-ohjelman suunnitteluun. Patchwork-sovellusta ovat käyttäneet useat suomalaiset säveltäjät, kuten Magnus Lindberg. Murail opetti sävellystä IRCAM-instituutissa 1991–1997. Vuonna 1997 hänet nimitettiin sävellyksen professoriksi New Yorkin Columbia-yliopistoon, jossa hän opetti eläköitymiseensä saakka 2011. Hän toimi pitkään vierailevana professorina Salzburgin Mozarteum-yliopistossa ja opettaa yhä Shanghain konservatoriossa.
