Ooppera ja laulumusiikki

Richard Wagner: Complete Lieder. Jenni Lättilä, sopraano, Tommi Hakala, baritoni, Mikko Sateila, tenori, Suomen Laulu -ensemble, Kiril Kozlovsky, piano. Sibarecords SRCD-1018. Richard Wagnerille muu kuin oopperamusiikki oli sivuasiaa, olivatpa kyseessä orkesteri-, kuoro- , piano- tai lauluteokset. Silti voi olla yhtä mieltä Jenni Lättilän kanssa, että Wagnerin laulut ovat mainettaan parempia. Kovin suuria aarteita ei joukosta löydy: hienoin kokonaisuus on ilman muuta Fünf Gedichte für eine Frauenstimme, jotka tunnetaan paremmin Wesendonck-lauluina.   Muissa kappaleissa löytyy kiintoisia […]

Vienna – Fin de siècle. Schönberg, Webern, Berg, Zemlinsky, Alma Mahler, Wolf. Barbara Hannigan, sopraano, Reinbert de Leeuw, piano. Alpha 393. Barbara Hanniganin instrumentaalinen sopraanoääni ja näyttämölliset taidot ovat keränneet voittoja nykymusiikin parissa. Nyt hän luotaa taiteensa juuria 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Wienissä, Schönbergin (op. 2), Webernin (Dehmel) ja Bergin lauluissa, jotka näyttivät tietä modernismiin. Hanniganin tekstinkäsittely ja vivahdetaju on ihailtavaa ja Reinbert de Leeuwin pianonsoitto apostolisen ymmärtävää. Silti Bergin Seitsemässä varhaisessa laulussa huomaa kaipaavansa […]

Laura Hynnisen Ratsut kopsuttavat avausraidalla välittömästi edellisen, menestyksekkään Otilia-levyn jatkoksi. Harpunsoiton, omaäänisen laulun, rajattujen tekstien ja harkittujen tehosteiden yhdistelmä tavoittaa jälleen maagisen arjen, elämän pienistä paloista koostuvan suuren todellisuuden. Yhtä persoonallisesti musiikissa yhdistyvät tekninen viimeistely ja naivistinen vilpittömyys, jolla hevoset, koirat, auringon lämpö ja veden liplatus kohdataan ennakkoluulottomasti. Hynnisen taide on sukua tajunnanvirtaiselle modernismille, mutta sen tavoitteena ei ole niinkään kontrollin puutteesta haltioituva vapauden tunne kuin yksityiskohtiin pureutuva tarkkuus. Se antaa musiikille jäntevän profiilin ja […]

François Couperin: L’Apothéose de Lully, Leçons de Ténèbres Stéphane Degout, lausunta, Katherine Watson, sopraano, Anna Dennis, sopraano Arcangelo, joht. Jonathan Cohen Voiko vanhempaa säveltäjäkollegaa loistokkaammin kunnioittaa kuin säveltämällä musiikkinäytelmän, jossa tämä kohotetaan Parnassolle? Couperinin L’Apothéose de Lully on myös musiikkipoliittinen kannanotto ranskalaisen ja italialaisen musiikin liiton puolesta. Pari vuotta aiemmin Couperin oli säveltänyt vastaavan monumentin italialaisen tyylin arkkisäveltäjälle Corellille. Italialainen ja ranskalainen tyyli yhdistyvät konkreettisesti, kun Lullya ja jo Parnassolla majailevaa Corellia kuvaavat viululinjat kisailevat. […]

  Erkki Melartin: Traumgesicht, Op. 70, Marjatta, Op. 79, sarja baletista Sininen helmi, Op. 160. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu. Soile Isokoski, sopraano. Ondine ODE 1283-2. Hannu Lintu haluaa nyt tuoda esiin suomalaisia 1900-luvun alun säveltäjiä, mikä näkyy myös RSO:n ensi kauden ohjelmassa. Orkesterinsa kanssa hän on ensilevyttänyt kolme vähän tunnettua Erkki Melartinin teosta. Melartin-tutkimus on harpponut viime vuosina eteenpäin, ja uutta tietoa teoksista saadaan koko ajan. Tälläkin levyllä kuva myöhäisromantikkona koetusta säveltäjästä kirkastuu ja […]

Nicolai Gedda: Perfect Vocal Art. Aarioita ja lauluja: Adam, Auber, Gounod, Rousseau, Gluck, Massenet, Offenbach, Bizet, J. Strauss jr., Lehár, Donizetti, Ponchielli, Verdi, Rossini, Puccini, Weber, Cornelius, Flotow, Tshaikovski, Borodin, Musorgski, Glinka, R. Strauss, Schubert, Piccinni, Falconieri, Pratella, Franck, Debussy, Fauré, Rimski-Korsakov, Rahmaninov, Shostakovitsh, kansanlauluja. Nicolai Gedda, tenori, eri orkestereja, kapellimestareita ja pianisteja. Documents 233384 (10 cd). Nicolai Gedda (1925-2017) kuoli tammikuussa, ja suomalaiset menettivät yhden maassamme ahkerimmin vierailleista kansainvälisistä oopperalegendoista. Gedda lauloi yli 50 […]

Ernest Pingoud: Fyra sånger op. 11, Suite enfantine, Konvallerna, Serenad, Prélud ’Afsked’, Deux préludes, Finale ’Désir’, Fyra sånger, Den sorgsna våren, Ninon, Fyra Gripenberg-sånger. Helena Tenhunen, sopraano, Jaakko Kortekangas, baritoni, Annika Konttori-Gustafsson, piano. Fuga 9418. Ernest Pingoud (1887-1942) muistetaan parhaiten värikylläisistä ja varhaismodernistisista orkesteriteoksistaan. Laulut ja pianoteokset edustavat pienimuotoisempaa taidetta, jossa hän ei pyrkinyt yhtä rohkeisiin ratkaisuihin. Pianisti Annika Konttori-Gustafssonin rakentama levykokonaisuus on ilmeinen kulttuuriteko mutta ei välttämättä voita esityksillään uusia ihailijoita Pingoudille. Säveltäjän vaimolla, […]

Irja Auroora oli 1900-luvun jälkipuolen hienoimpia suomalaisia sopraanoja, jonka taide ei ole saanut aivan sellaista jälkikaikua kuin olisi toivonut. Hänen kansainvälinen uransa keskittyi 1970-luvulle, jolloin hän oli kiinnityksellä Darmstadtin ja Bremenin oopperoissa ja vieraili niin Bayreuthissa (mm. Guntrune Chereaun Ringissä) kuin Salzburgissa. Kotimaa kuitenkin houkutteli takaisin, ja täällä hän teki paljon yhteistyötä pianisti Pentti Koskimiehen kanssa, mistä on dokumentoituna paljon nauhoja Ylelle. Siitä on kuultu levyllä aiemminkin, mutta uusi kattaus sisältää monipuolisen valikoimaan Aurooraa parhaimmillaan. […]

  Helsingin kamarikuoro jatkaa yhteistyötään BIS-yhtiön kanssa katsauksella suomalaiseen itsenäisyyden aikaa edeltävään sekakuoromusiikkiin. Mukana on somia kuorokappaleita tutuilta ja tuntemattomilta, merkkihahmoilta ja amatöörisäveltäjiltä. Musiikissa heijastuu 1800-luvun kulttuurielämä, jossa eurooppalainen romantiikka kohtasi kansallisen identiteettiprojektin. Levylle on saatu hyviä sekakuorolöytöjä ajalta, jolloin kuorotoiminta keskittyi mieskuoroihin ja suomalainen kuorolaulu oli vasta syntymässä. Esimerkiksi Leipzigissa opiskellut Karl Johan Moring paiski töitä sekakuorokulttuurin hyväksi, ja häneltä on mukana muutama mitä viehättävin laulu.   Nils Schweckendiekin johtamalla HKK:lla on vaikeuksia löytää […]

Hans Zender: Schuberts Winterreise, Julian Prégardien, tenori, Saksan radion filharmoninen orkesteri, joht. Robert Reimer. Alpha 425 Tämä Winterreise kaappaa hyytävään otteeseensa. Ensinnäkin Hans Zenderin Schuberts Winterreise (1993) on erittäin hieno sovitus, joka varsinaisiin lauluihin kajoamatta luo uudet hienovaraisen väkevät kehykset yksinäiselle vaellukselle. Sävykäs orkestraatio kitaroineen ja harmonikkoineen, interludit sekä hillityt tekstuuriset keinot terästävät tarinaa mutta eivät paina päälle. Sitten on Julian Prégardien: pelkistetyn, täysin tekstin ehdoilla etenevän laulun takaa kuultaa hulluus, joka välillä sinkoutuu villinä esiin. Tulkinnan […]