Ooppera ja laulumusiikki

T aipuisa koloratuurisopraano Piia Komsi on pohjakoulutukseltaan ammattisellisti, ja yhteiskyvyt pääsevät käyttöön Heinz-Juhani Hofmannin teoksista koostuvalla soololevyllä. Hofmann on tunnettu pimeisiin aiheisiin tarttumisesta, suoraan ihmisyyden syöveriin tuijottamisesta: myös säestyksettömyys korostaa teosten eksistentiaalista yksinäisyyden tunnetta. Hofmann on kaksikielinen, ja lähes kaikki laulut ovat levyllä sekä suomen- että saksankielisinä versioina, mikä on tallenteellinen kulttuuriteko ja tarjoaa hienon mahdollisuuden vertailla kielieroja, mutta jättää teosmäärän pieneksi. Lähes laulusarjamaisesti toisiinsa eteneviin teoksiin valitut runot ovat lyhyitä, toisinaan stoalaisen mietiskeleviä, mikä […]

N atsien vainoamat juutalaissäveltäjät ovat saaneet Deccan Entartete Musik -sarjan aloittamana kunnianpalautuksen, mutta aina löytyy niitä, jotka ovat jääneet unohduksen tielle. Prahassa syntynyt ja Saksassa vaikuttanut Erwin Schulhoff kuuluu osaksi niihin, vaikka häntä jo 17-vuotiaana juhlittiin sukupolvensa nousevana tähtenä. Schulhoffin liedit ovat vasta nyt päässeet Bastille musiquen julkaisemana kokonaisuudessaan levylle, ja mukana on useita ensilevytyksiä. Kokonaisuus tarjoaa kiinnostavan näköalan säveltäjän muuttuviin tyyleihin ja historian kohtaloihin. Varhaiset laulut ovat romanttishenkisiä, mutta niihin jo sekoittuu ekspressionismin kaikuja. […]

J eesuksen haudalla tapaa ristiinnaulitsemisen jälkeen epätodennäköinen trio, Juudan kuningas Daavid, Maria Magdalena ja tuleva apostoli Pietari. Katuvaiset Vapahtajan haudalla on Jan Dismas Zelenkan barokkioratorio, jossa solistit miettivät, mitä olisivat voineet tehdä toisin. Ooppera ei käynyt päinsä protestanttisessa Saksissa, mutta Dresdenin katolisessa hovissa jesuiittakoulun käynyt Zelenka pääsi oratoriossaan niin lähelle oopperaa kuin mahdollista. Kun aiheena oli vielä synnit ja niiden katuminen, niin erikoisuuksia pelkäämätön böömiläissäveltäjä pisti peliin kaiken kekseliäisyytensä. Daavid olisi voinut hurmata väen harpunsoitollaan […]

Kiinnostava levy keskittyy keisari Nero -aiheisiin teoksiin. Vain yksi näistä on ooppera, Monteverdin Poppean kruunaus, muut kamarikantaatteja ja soolokohtauksia, mutta hahmosta muodostuu monitasoinen ja ristiriitainen kuva. Kate Lindsay on hieno äänellä näyttelijä, joka ottaa barokin retoriikasta, tunneilmaisusta ja kuvioilla leikittelystä kaiken irti. ”Minun valtakunnassani vain pahuus hallitsee”, myöntää keisari Scarlattin Il Neronessa, ja musiikki välittää aistillisen kevytmielisyyden hybristä. Scarlattin Neron kuolemassa puolestaan tunnelma on kääntynyt aavemaiseksi. Molemmissa Kate Lindsay käyttää laajaa vokaalista ilmaisuasteikkoa legato-, ohenne- […]

H einrich Biber sävelsi Salzburgissa monumentaalisia kirkkosävellyksiä, mutta vuonna 1692 valmistuneessa Requiemissa keinot ovat rajattuja ja henki askeettinen. Kyseessä on lähes intiimi sielunmessu, jossa maallisen vaelluksen loppua tarkastellaan kamarimusiikillisella herkkyydellä, mutta lieventämättä kuoleman synkkyyttä. Lionel Meunier tehostaa teoksen vaikutusta kokoamalla ympärille tuntemattomampia, mutta samanhenkisiä vokaali- ja soitinteoksia. Dresdenissä vaikuttanut protestanttisäveltäjä Christoph Bernhard (1628-1692) liikkuu samoissa maisemissa kahdessa motetissaan, Simeonin kiitosvirteen pohjautuvassa Herr, nun lassest du sekä latinankielisessä Tribularer si nescirem. Kontrapunktiguru Johann Joseph Fuxin motetti […]

  Hedelmistään puu tunnetaan”, opettaa Kristus varoittaessaan seuraajiaan vääristä profeetoista. Sellaisia riitti niin 1720-luvun Leipzigissa kuin nykyaikana, johon osuu Philippe Herreweghen tulkinta Bachin aihetta käsittelevästä kantaatista Es ist dir gesagt, Mensch, was gut ist. Herreweghe on levyttänyt Bachia sieltä täältä mielensä mukaan, ja ehkä sen vuoksi hänen tulkintansa ovat säilyneet tuoreina ja yksilöllisinä. BWV 45 kasvaa luontevasti Peter Kooijin tulkitseman virtuoosisen bassoaarian ympärille. Nautittavaa on kuunnella laulajien ja Gentin Collegium Vocalen luontevaa ja yksityiskohdissaan lumoavaa […]

  Musiikkia halutaan nykyisin nostaa esiin erilaisten vuosipäivien avulla: vuonna 2021 Stravinskyn kuolemasta 50 vuotta, Saint-Saënsin kuolemasta 100 vuotta, Piazzollan syntymästä 100 vuotta, Josquin de Prez’n kuolemasta 500 sekä Alfonso ”Viisaan” syntymästä 800 vuotta. Ainakin sähköisten medioiden osalta se tarkoittaa, että suurin osa taidemusiikista ylittää uutiskynnyksen korkeintaan kerran viidessäkymmenessä vuodessa. Kastilian ja Leónin kuningas Alonson 800. syntymäpäivää on silti syytä juhlia, vaikka hänen osuudestaan Neitsyt Marian ihmetöistä kertovien cantigaksien syntymään on vaihtelevia käsityksiä. Hän määräsi […]

Vanhan testamentin Jeremiaan valituksiin perustuvat ”hämärän palvelukset”, Ranskassa Leçons de Ténèbres, kuuluvat katolisen pääsiäisen tärkeimpiin sävellyksiin. Couperin sävelsi kolme ”lektiota” pääsiäisviikon keskiviikolle, kiirastorstaille ja pitkäperjantaille, mutta ainoastaan kolme keskiviikolle valmistunutta Leçon de Ténèbreä on säilynyt. Ne ovat ranskalaisbarokin kauneimpia näytteitä, yhtä aikaa koruttoman kauniita ja hienostuneesti viimeisteltyjä teoksia. Kaksi ensimmäistä on sopraanosoololle, ja yleensä ne esittää kaksi eri sopraanoa, kuten tässä Sophie Junker ja Florie Valiquette, jotka kolmannessa lektiossa yhdistävät voimansa. Stéphane Fugetin liidaama Kuninkaallisen […]

Helsingin kamarikuoron viime vuosien äänitysten julkaisu jatkuu nuoren säveltäjän Eugene Birmanin profiililevyllä. Toimittaja-runoilija Scott Dielin sanoittamat State of the Union ja Nostra Culpa suuntaavat valon niihin modernin yhteiskunnan vinoumiin, joista pyrimme katsomaan poispäin, ja taidokas HKK on tätä varten mitä kirkkain lamppu. State of the Unionissa kuoro esittää niin luontoa, superrikkaita, muka-vaikuttavaa keskiluokkaa kuin poljettuja köyhiä, suoltaen sukupuuttoon kuolleita eläimiä, vaurauden symboleita, öljy-yhtiöiden sloganeita ja niin edelleen. Kriittisyyden ja pessimismin rajalla tasapainottelevan kuoro-oopperan lopuksi luonto […]

  B iberin katolinen Requiem sai ensiesityksensä samassa Salzburgin katedraalissa, jossa Mozart myöhemmin esiintyi kirkkosäveltäjänä. Noin puolituntinen sielunmessu kasvaa hyvin erilaisesta tunnemaisemasta kuin Mozartin musiikki, taustanaan sotien, tautien ja nälän kurittama Keski-Eurooppa. Ankaran polyfonian ja koruttomien soolojen yhdistelmä antaa teokselle protestanttisen askeettisen yleisilmeen, mutta samalla musiikista huokuu täysbarokin kekseliäisyys. Sen laajin osa, Dies irae (”Vihan pävä”), riepottelee ihmisparan sielua tiuhaan vaihtuvissa kohtauksissa. Lionel Meunier on ympäröinyt Requiemin teoksilla, jotka vahvistavat sen synkkää viestiä, mutta kuljettavat […]

Reynaldo Hahnin (1874–1947) ”Oi kaunis tuntemattomani” (O mon bel inconnu, 1933) on tinderajalle sopiva musiikkikomedia, jossa perheenisä laittaa sanomalehteen treffi-ilmoituksen, johon vastaavat hänen vaimonsa, tyttärensä ja palvelijattarensa. Enempää ei juonesta tarvitse paljastaa, kun libretosta vastaa ranskalaisen bulevardikomedian mestari Sacha Guitry. Hahn muistetaan lähinnä lauluistaan ja vuonna 1923 valmistuneesta operetistaan Ciboulette. O mon bel inconnuta hallitsee sama keveys, pastellivärit ja eleganssi, jonka vaarana väijyy tietty laimeus. Harmittomuudestaan huolimatta teoksen ihmiskuvauksessa on ajankohtaista särmää, ja Palazzetto Bru […]

Lise Davidsenin toinen Decca-cd esittelee hänet paitsi vavahduttavana ääni-ilmiönä niin myös monipuolisena muusikkona, jolta onnistuvat yhtä lailla saksalainen kuin italialainen ohjelmisto, intiimit tunteet ja suuri hehku. Beethovenin Fidelion aaria (Abscheulicher!) ei ole pelkkää herooista taistelutahtoa, vaan osansa saavat myös pelko ja naisellinen herkkyys. Nousuissa äänen laajenemisvoima antaa varmuuden tunnetta ilman hysterian pelkoa – kuulijan tekee mieli heittäytyä tällaisen pelastajan syliin. Pitkäkaarisen fraseerauksen klassinen uljaus iskee myös Beethovenin Ah perfido -konserttiaarian ytimeen, ja siitä onkin vain askel […]