Ooppera ja laulumusiikki

Schubertin Winterreise on esittäjille pitkä matka sekä kahdenkymmenenneljän laulun kokonaisuutena että uran mittaisena haasteena. Pitkä matka se on myös talviselle kulkijalle, joka lähtee taipaleelleen pettymysten ajamana, silti toiveikkaana, mutta kohtaa autioita teitä taivaltaessaan kylmän todellisuuden. Winterreisesta ei oikein saa juonellista kertomusta, vaan se on enemmänkin kuvasarja, jossa laulut toisinaan ketjuuntuvat, toisinaan taas muodostavat erillisen kilometripylvään. Arttu Kataja ja Pauliina Tukiainen ovat suunnitelleet reittinsä huolella ja pysyvät liukkaasti liikkeellä kohmeiseen loppuun saakka. Kataja tuntuu lähestyvän lauluja […]

Hanns Eisler (1898–1962) oli Kurt Weillin kanssa sotaa edeltäneen Saksan kriittinen ääni. Eislerin lauluissa tuo asenne kuuluu letkeästi jazzvaikutteisena musiikkina, josta hönkii Weimarin tasavallan vapaa henki hetkeä ennen natsien valtaannousua. Sieltä ovat peräisin myös Eislerin kolme näpsäkkää sarjaa kabareeorkesterille vuosilta 1931–32. Suomessa usein vieraillut HK Gruber on laulajana ja kapellimestarina tämän teatraalisen tyylin armoitettu taitaja, Eisler- ja Weill-tulkinnoistaan kuulun Ernst Buschin perillinen. Konsertista vuonna 1996 tallennetuista esityksistä välittyy tiivis yhteys yleisöön. Tucholskyn, Arendtin, Brechtin ja […]

Lewis Carrollin Liisa Ihmemaa jatkoineen on innoittanut valtaisan määrän säveltäjiä, mutta usein yllättävän laimein tuloksin. Se ei ole Avantin Suvisoitossa 2014 vierailleen Gerald Barryn pienoisoopperan Alice’s Adventures Under Ground (2015) ongelma. Barryn teoksia on luonnehdittu kaaosteoreetikon suunnittelemiksi kansantanhuiksi tai uusklassismiksi steroideissa. Liisan seikkailut vapauttavat Barryn fantasian kaistapäiseen lentoon, jossa päähenkilö kirkuu stratosfäärisissä koloratuureissa, Jabberwocky-monkerias lainailee eri kielillä It’s a Long Way to Tipperary -laulua, ja Lilleri Lalleri muuntelee surumielisenä Oodia ilolle. Hellittämätön tempo pakottaa solistit […]

Erkki Melartin: Kootut mieskuorolaulut. Laulu-Miehet, johtajana Matti Hyökki. Alba NCD 60. Erkki Melartin ei innostunut mieskuoromusiikista samassa mitassa kuin Sibelius, Palmgren, Madetoja tai Kuula. Sen vuoksi hänen kaikki kaksikymmentä mieskuorolauluaan mahtuvat hyvin Alban noin nelikymmenminuuttiselle levylle. Melartin ei myöskään ottanut osaa kansallisiin kielikiistoihin vaan sävelsi yhtä hyvin suomeksi kuin ruotsiksi. Kosmopoliittisen rauhantahtoisuutensa Melartin kirjasi Suomen esperantistien hymniin La Polusstelo. Muuten laulut ulottuvat maakuntalauluista (Savolle) ja humoreskeista (Selvä mies) musiikillisesti ja sisällöltään kunnianhimoisiin numeroihin. Niiden joukkoon […]

Hyperion CDA68379. 1400-luku oli alankomaalaisen moniäänisyyden kulta-aikaa, jossa monien säveltäjäpolvien kokemus tiivistyi mestarilliseen äänenkuljetukseen ja tekstinkäsittelyyn. Säveltäjistä muodostui Italiassa risteytynyt verkosto, toisiaan kunnioittavien taitajien kilta, jossa seurattiin tarkoin alan kehitystä. Gesualdo Six on nimennyt levynsä ”Josquinin perinnöksi”, mutta aloittaa Josquinin esikuvan, Jean Ockeghemin motetilla Intermerata Dei mater, joka on omistettu sukupolvea varhaisemman Gilles Binchois’n muistolle. Josquinin Nymphes des bois on puolestaan Ockeghemin muistolle omistettu kuuluisa sävellys, jonka taidokas kudos virtaa tässä vapautuneena. Levyn motetteja yhdistävät […]

Kaija Saariahon laulut heijastavat hienostuneesti runojen maailmoja, tai sitten ottavat dialogimaisen asenteen. Säveltäjä puristaa niissä sävelkielensä oleelliseen kuin timantti, staattisenakin jännitteensä säilyttäen. Anu Komsi on hänen luottolaulajansa, ja uusi levy on hieno summaus yhteistyöstä. Levyn laulut ovat 40 vuoden ajalta. Preludi-Tunnustus-Postludi -triptyykin aikaan vuonna 1980 säveltäjä opiskeli Paavo Heinisen johdolla, ja se kyllä kuuluu modernistisessa ankaruudessa preparoitune pianoineen. Leino-laulujen aikaan hän oli saanut valmiiksi esikoisoopperansa ja lähtee enemmän laulajan instrumentista. Saarikoski-lauluissa (2013–2020) taas kuuluu kokeneen […]

Tässä herkkupakkaus barokkioopperan ystäville. Veronique Gensin fiksusti suunniteltu levy tiivistää yhteen levyyn kaikki ne ranskalaisen lyyrisen tragedian ilmaisutyypit, joita kuningas Ludwig XIV:n valtuuttama oopperapomo Jean-Baptiste Lully viljeli. Hänen lisäkseen mukana on otteita hänen aikalaisiensa Collassen, Desmartes’n ja Charpentierin oopperoista. Ideana on ollut koota uusi, imaginaarinen kokonaisuus, joka on jaksoteltu näytöskaraktäärien mukaan. Alussa äänessä ovat kostoa huutavat hengettäret maan alta, joiden temmellys päättyy myrskykohtaukseen. ”Toinen näytös” kokoaa yhteen onnettoman äidin ja ”kolmas näytös” julman rakkauden tuntoja […]

T aipuisa koloratuurisopraano Piia Komsi on pohjakoulutukseltaan ammattisellisti, ja yhteiskyvyt pääsevät käyttöön Heinz-Juhani Hofmannin teoksista koostuvalla soololevyllä. Hofmann on tunnettu pimeisiin aiheisiin tarttumisesta, suoraan ihmisyyden syöveriin tuijottamisesta: myös säestyksettömyys korostaa teosten eksistentiaalista yksinäisyyden tunnetta. Hofmann on kaksikielinen, ja lähes kaikki laulut ovat levyllä sekä suomen- että saksankielisinä versioina, mikä on tallenteellinen kulttuuriteko ja tarjoaa hienon mahdollisuuden vertailla kielieroja, mutta jättää teosmäärän pieneksi. Lähes laulusarjamaisesti toisiinsa eteneviin teoksiin valitut runot ovat lyhyitä, toisinaan stoalaisen mietiskeleviä, mikä […]

N atsien vainoamat juutalaissäveltäjät ovat saaneet Deccan Entartete Musik -sarjan aloittamana kunnianpalautuksen, mutta aina löytyy niitä, jotka ovat jääneet unohduksen tielle. Prahassa syntynyt ja Saksassa vaikuttanut Erwin Schulhoff kuuluu osaksi niihin, vaikka häntä jo 17-vuotiaana juhlittiin sukupolvensa nousevana tähtenä. Schulhoffin liedit ovat vasta nyt päässeet Bastille musiquen julkaisemana kokonaisuudessaan levylle, ja mukana on useita ensilevytyksiä. Kokonaisuus tarjoaa kiinnostavan näköalan säveltäjän muuttuviin tyyleihin ja historian kohtaloihin. Varhaiset laulut ovat romanttishenkisiä, mutta niihin jo sekoittuu ekspressionismin kaikuja. […]

J eesuksen haudalla tapaa ristiinnaulitsemisen jälkeen epätodennäköinen trio, Juudan kuningas Daavid, Maria Magdalena ja tuleva apostoli Pietari. Katuvaiset Vapahtajan haudalla on Jan Dismas Zelenkan barokkioratorio, jossa solistit miettivät, mitä olisivat voineet tehdä toisin. Ooppera ei käynyt päinsä protestanttisessa Saksissa, mutta Dresdenin katolisessa hovissa jesuiittakoulun käynyt Zelenka pääsi oratoriossaan niin lähelle oopperaa kuin mahdollista. Kun aiheena oli vielä synnit ja niiden katuminen, niin erikoisuuksia pelkäämätön böömiläissäveltäjä pisti peliin kaiken kekseliäisyytensä. Daavid olisi voinut hurmata väen harpunsoitollaan […]

Kiinnostava levy keskittyy keisari Nero -aiheisiin teoksiin. Vain yksi näistä on ooppera, Monteverdin Poppean kruunaus, muut kamarikantaatteja ja soolokohtauksia, mutta hahmosta muodostuu monitasoinen ja ristiriitainen kuva. Kate Lindsay on hieno äänellä näyttelijä, joka ottaa barokin retoriikasta, tunneilmaisusta ja kuvioilla leikittelystä kaiken irti. ”Minun valtakunnassani vain pahuus hallitsee”, myöntää keisari Scarlattin Il Neronessa, ja musiikki välittää aistillisen kevytmielisyyden hybristä. Scarlattin Neron kuolemassa puolestaan tunnelma on kääntynyt aavemaiseksi. Molemmissa Kate Lindsay käyttää laajaa vokaalista ilmaisuasteikkoa legato-, ohenne- […]

H einrich Biber sävelsi Salzburgissa monumentaalisia kirkkosävellyksiä, mutta vuonna 1692 valmistuneessa Requiemissa keinot ovat rajattuja ja henki askeettinen. Kyseessä on lähes intiimi sielunmessu, jossa maallisen vaelluksen loppua tarkastellaan kamarimusiikillisella herkkyydellä, mutta lieventämättä kuoleman synkkyyttä. Lionel Meunier tehostaa teoksen vaikutusta kokoamalla ympärille tuntemattomampia, mutta samanhenkisiä vokaali- ja soitinteoksia. Dresdenissä vaikuttanut protestanttisäveltäjä Christoph Bernhard (1628-1692) liikkuu samoissa maisemissa kahdessa motetissaan, Simeonin kiitosvirteen pohjautuvassa Herr, nun lassest du sekä latinankielisessä Tribularer si nescirem. Kontrapunktiguru Johann Joseph Fuxin motetti […]