Orkesterit ja konsertot

Felix Mendelssohn: Sinfoniat 1–5. Chamber Orchestra of Europe, RIAS Kammerchor, joht. Yannick Nezet-Séguin. DG 002894797337. Felix Mendelssohn on kyllä kaanonissa, mutta harva sanoo häntä lempisäveltäjäkseen. Lieneekö hän mozartmaisessa taitavuudessaan liiankin harmiton? Itsekin tartuin vähemmän innoissani tähän sinfoniapakettiin, mutta se osoittautui kiinnostavaksi – ei vähiten Euroopan kamariorkesterin fenomenaalisen soiton ansiosta. Yannick Nézet-Seguin houkuttelee siitä vetävää rytmistä aktiviteettia ja antaa kamarimusiikilliselle keskustelulle tilaa niin, että melodiat saavat tuoretta tunnetta ja charmia, ja tekstuuri hengittää ilmavana. Ensimmäinen sinfonia […]

Bohuslav Martinu: Sellokonsertto nro 2. Dmitri Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 2. Christian Poltéra, sello, Deutsches Symphonie-Orchester Berlin, johtajana Gilbert Varga. BIS 2257. Martinun ja Shostakovitshin toiset sellokonsertot kuuluvat säveltäjien myöhäistuotantoon ja tulkitsevat kumpikin tavallaan elämää kokonaisuutena. Martinun sellokonsertto nro 2 valmistui vuonna 1945, ja teos henkii sodan päättymisen optimismia ja ajatusta kotiinpaluusta, joka ei koskaan toteutunut. Sveitsiläissellisti Christian Poltéra vastaa lyyriseen musiikkiin esimerkillisellä valppaudella ja notkeudella, joka antaa virtuoosihaasteiden muuttua energiaksi ja elämäniloksi. Shostakovitshin toisessa sellokonsertossa […]

Erik Fordell: Jousiorkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia 1941–1981. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. Juha Kangas. Anu Komsi, sopraano, Meeri Pulakka, sopraano, Monica Groop, mezzosopraano, Reijo Tunkkari, viulu, Kirill Kozlovski, piano, Tero Tavaila, piano, Aglepta-kuoro, joht. Malin Storbjörk, Pulakka-kvartetti. Alba ABCD 404. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri – jonka nimi muiden esittäjien mukana on turhan ujosti kätketty lipukkeen sisään – on jälleen kulttuuritalkoissa, vaalimassa pohjalaista musiikkiperintöä. Erittäin tuottelias Kokkolan oma poika Erik Fordell (1917–1981) saa huolellisesti tehdyn muotokuvan, johon esittäjät ovat Juha Kankaan johdolla […]

Claude Debussy: Jeux, Khamma, La Boîte à joujoux. Singaporen sinfoniaorkesteri, johtajana Lan Shui. BIS 2126. Lan Shui ja Singaporen orkesteri ovat jo levyttäneet Debussyn La Merin ja Images-sarjan, ja nyt on vuorossa hieman harvinaisempia teoksia. Jeux (1913) kuuluu Debussyn myöhäistuotantoon ja edellyttää esittäjiltään taianomaista herkkyyttä tekstuurien ja tunnelmien vaihdoksissa – riippumatta siitä, kuvaako musiikki eroottisia päiväunia vai tenniksen pelaamista. Maagisin elementti singaporelaisten levytyksessä taitaa olla BIS:n monikanavaäänitys, mutta Shui joukkoineen valaa tanssirunoelmaan plastisesti liukuvaa liikettä. […]

Anton Bruckner: Sinfonia nro 3. Leipzigin Gewandhaus-orkesteri, johtajana Andris Nelsons. Deutsche Grammophon 479 7208. Brucknerin kolmas sinfonia kuuluu teoksiin, joiden kohdalla kiistellään kiivaasti eri versioista. Andris Nelsons ei tee asiasta ongelmaa vaan johtaa eri versioista viimeisen, vuonna 1889 valmistuneen. Siinä on karsittu alkuperäiset Wagner-lainaukset – Bruckner omisti teoksen idolilleen – minimiin, mutta vastapainoksi Nelsons johtaa sinfonian päätyttyä näyttävän näkemyksen Wagnerin Tannhäuser-alkusoitosta.  Nelsonsin pakottomasti etenevää Bruckner-tulkintaa ei voi moittia, etenkin kuin Leipzigin Gewandhaus-orkesteri uhkuu levollista suvereniteettia […]

Ludwig van Beethoven: Kolmoiskonsertto op. 56, Pianokonsertto nro 3. Royal Northern Sinfonia, Christian Tetzlaff, viulu, Tanja Tetzlaff, sello, Lars Vogt, piano ja johtaja. Ondine ODE 1297-2. Beethovenin konsertto viululle, sellolle ja pianolle on kiinnostava tutkielma kamari- ja orkesterimusiikin suhteesta sekä Ranskassa suositun ”konsertoivan sinfonian” ideasta. Solistitriossa korostuu tavallista enemmän toverillinen vuorovaikutus, jonka vuoksi teoksessa ovat menestyneet paremmin vakituiset kokoonpanot kuin ad hoc -kootut tähtitriot. Lars Vogtin ja Tetzlaffin sisarusten muodostama trio kuuluu ensin mainittuun kategoriaan. […]

Jean Sibelius: Tapiola, Satu, kahdeksan laulua. Anne-Sofie von Otter, mezzosopraano ja RSO, joht. Hannu Lintu. Ondine 1289-5. RSO ja Hannu Lintu tarjoavat ehkä parhaan Sibelius-levynsä. Tapiola vangitsee paikoilleen heti alusta asti. Linnun näkemyksessä sibeliaanisen metsän demoniset puolet korostuvat. Tukinta kurkottaa yli honkien huminoiden ja metsänpeikkojen temmellysten psykologiseksi trilleriksi, jossa hiljaisuuden ja varjojen takana piilee mielen pohjattomia onkaloita. Lintu luo paikallaan pysyville soinnuille hiljaisuuden intensiteettiä, ja perusaiheen orgaanisissa kasvuissa on vääjäämätöntä voimaa. Tanssillisemmat aiheet sulautuvat sammalistoon […]

”Dedicated to”. Kalevi Aho: ”…fozen are the restless waters”, Onute Narbutaute; Was there a butterly, Erkki Salmenhaara: Elegiat II ja V, Einojuhani Rautavaara: Into the heart of light (Canto V), Peteris Vasks: Musica serena. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joht. Juha Kangas. Alba 414. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja sen perustaja ja kunniakapellimestari Juha Kangas ovat uutteria uuden musiikin puolestapuhujia. Uusi Alba-levy sisältää eri säveltäjien heille tekemiä omistuksia 20 vuoden ajalta. Teosten tyylit ovat hyvin erilaisia, mutta Kankaan tyyli ja […]

Olli Virtaperko: Romer’s Gap, Multikolor, Ambrosian Delights. Perttu Kivilaakso, vahvistettu sello, Joonatan Rautiola, baritonisaksofoni, Jonte Knif, knifonium. Jyväskylä Sinfonia, joht. Ville Matvejeff. Ondine ODE 1305-2   Vuosina 2013–2016 valmistuneet omaleimaiset konsertot piirtävät hyvän kuvan Olli Virtaperkon kekseliäästä ja uteliaasta säveltäjyydestä. Konserttokolmikko on saatu levylle Ville Matvejeffin aloitteesta, ja asialla ovat ne solistit, joille konsertot on räätälöity. Teokset ovat imeneet itseensä niin barokkia, progea, heviä kuin spektrimusiikkiakin, mutta musiikkina ne ovat taattua Virtaperkoa, eivät tyylikollaaseja, ja […]

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri, Pianokonsertto vasemmalle kädelle. Manuel de Falla: Öitä espanjalaisissa puutarhoissa. Steven Osborne, BBC Scottish Symphony Orchestra, johtajana Ludovic Morlot. Hyperion CDA68148. Steven Osborne on Hyperionin luottopianisti, joka on levyttänyt musiikkia Beethovenista ja Schubertista Messiaeniin ja Crumbiin. Hän tuntuu olevan kotonaan hyvin erilaisissa tyyleissä ja temperamenteissa, ehkä venäläinen musiikki jonkinlaisena erikoisalana. Ravelin konsertoissa huomio kiinnittyy rautaiseen tekniikkaan ja eräänlaiseen allround-tehokkuuteen, joka ei aina laske paljon persoonallisuutta lävitseen. Se ei Ravelin konsertoissa ole pelkästään […]

Gustav Mahler: Sinfonia nro 5. Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. BIS-2226. Osmo Vänskä tekee Minnesotassa sinfonisen aluevaltauksen ja aloittaa Gustav Mahlerin sinfonioiden kokonaislevytyksen, joka edustaa ulkoisesti tekniikan viimeisintä silausta. Tulossa ei ole Mahler-lite-tyyppistä ohueksi kaulitun orkesterisoinnin katselmusta. Minnesotan orkesteri hoitaa osansa itsevarmalla atleettisuudella, mutta myös selkeydellä, joka erittelee soittimelliset linjat ruuhkaisimmissakin koitoksissa. Sen seurauksena viidennen sinfonian aloittava surumarssi kuulostaa hitaanakin jäntevältä, rytmit terävästi paikallaan. Toisen osan myrsky ei sotke kontrapunktin kirkkautta, mutta monivaiheinen scherzo tuntuu […]

Elliott Carter: Myöhäisteoksia. Interventions, Dialogues, Dialogues II, Soundings, Two Controversies and Conversation, Intances, Epigrams. Pierre-Laurent Aimard, piano, Colin Currie, lyömäsoittimet, Isabelle Faust, viulu, Jean-Quihen Quyras, sello, Birmingham Contemporary Music Group, BBC:n sinfoniaorkesteri, johtajana Oliver Knussen. Ondine ODE 1296-2. Schubertin myöhäisiksi teoksiksi luonnehditaan kaikkea, mitä hän sävelsi pari vuotta ennen kuolemaansa 31-vuotiaana. Ondinen levyttämät Elliott Carterin (1908-2012) myöhäisteokset on sävelletty yli 90-vuotiaana ja neljä kappaleista yli 100-vuotiaana. Mukana ei ole hänen myöhäisiä vokaaliteoksiaan, mutta levylle valikoitujen […]