Orkesterit ja konsertot

  Mahlerin kymmenes sinfonia jäi häneltä kuollessaan kesken, mutta siitä on tullut Deryck Cooken (1989) tai muiden täydentämänä yhä vakiintuneempi osa hänen sinfoniasarjaansa. Osmo Vänskä antoi aikoinaan uuden elämän monille Sibeliuksen teosten unohtuneille tai varhaisille versioille. Myös Mahlerin kymmenennen sinfonian tulkinnassa hän onnistuu luomaan keskeneräisestä teoksesta draamallisen kokonaisuuden, johon orkestroinnin outoudet ja vaihtuvat karakterit istuvat luontevasti. Avaava Adagio-Andante etenee tavallista lempeämpänä, mutta kriisiytyy Vänskän tavaramerkiksi tulleisiin pianissimo-fortissimo-kontrasteihin. Kuuluisa yhdeksänsävelinen riitasointu kajahtaa yllättävän epädramaattisena, epäilemättä tarkoituksellisen […]

Fridrich Bruk: Sinfonia nro 14, ”Taidemaalari Kazimir Malevitsh”, Sinfonia nro 13, “Huuto”, Sinfonia nro 15, “Peilikuvia”, Sinfonia nro 16, “Dnipro”. Liettuan valtion sinfoniaorkesteri, joht. Imants Resnis. Fridrich Bruk FBNBCD-17 (2 cd). Tamperelainen Fridrich Bruk säveltää 80:stä ikävuodestaan huolimatta sinfonian vuodessa, parhaana kaksi. Ukrainalaismaalari Kazimir Malevitshille omistettu 13. sinfonia on vuodelta 2014. Edvard Munchin maalauksesta lisänimensä ”Huuto” napannut 14. sinfonia on syntynyt 2015, samoin lisänimellä ”Peilikuvia” varustettu 15. sinfonia. Synnyinseutujaan Ukrainassa Bruk luotaa myös 2016 valmistuneessa […]

  Camille Saint-Saëns sävelsi romantiikan aikakaudella, mutta hänen sydämensä sykki klassismille. Sinfonioista tunnetuin on urkusoololla höystetty kolmas (1886), mutta Jean-Jacques Kantorowin levyttämät kolme varhaista sinfoniaa (1850-59) kaihtavat monumentaalisuutta ja yhdistelevät selkeitä rakenteita gallialaiseen eleganssiin. Tuo eleganssi rajaa tunneilmaisua, mutta ei kekseliäisyyttä, joka kukkii erityisesti kirmaavissa scherzoissa. Ranskassa ei sinfoniaa 1800-luvun jälkipuolella juuri harrastettu, joten kuuluvimmat vaikutteet tulevat Schumannilta ja Mendelssohnilta. Hyväntuulisen ja taidokkaasti orkestroidun musiikin alkuperästä ei silti ole epäselvyyttä, ja Belgian Liègen Kuninkaallinen filharmonia […]

Mozartin huilukonsertoista on syntynyt harvakseltaan periodilevytyksiä. Francois Lazarevitch ja hänen Saint Julienin Muusikkonsa korjaavat asian ja lisäävät kahden huilukonserton seuraksi samoihin aikoihin (1778) Pariisissa valmistuneen konserton ja huilulle ja harpulle. Lazarevitch on joukkoineen levyttänyt aiemmin renessanssi- ja barokkimusiikkia ja tarttuu nyt suuremmalla kokoonpanolla Mozartin klassismiin reippaan ennakkoluulottomasti. Lazarevitchin mattasointinen huilusaundi on poimittu äänityksessä etualalle, mutta ei häiritsevästi. Mozart ei saanut tilatusta kolmesta huilukonsertosta valmiiksi kuin kaksi, ja niistäkin jälkimmäinen on sovitus oboekonsertosta KV 271. Lazarevitch […]

1900-luku tuotti koko joukon synkkiä sinfonikkoja, mutta Allan Pettersson (1911–1980) on siinäkin seurassa vakava ilmestys. Hänen musiikkinsa ei ollut aikansa moderneinta, mutta riitasointuja riittää ja valoa on vähän. Ensimmäinen sinfonia valmistui 1951, kun hänellä oli diagnosoitu nivelreuma. Sinfoniat nro 10–16 syntyivät 1970-luvulla Petterssonin vierailtua kuoleman porteilla. Toiseksi viimeinen sinfonia nro 15 (1978) on muiden myöhäisteosten tapaan yksiosainen, raastavien tunteiden hallitsema vyöry, joka ohenee hetkeksi haikeaksi, sooloviulun keventämäksi suvannoksi. Yli puolituntinen koitos on jaoteltu levylle partituurinumeroin, […]

Alberto Ginastera: Panambi op. 1, Pianokonsertto nro 2 op. 39. Xiayin Wang, piano, BBC Philharmonic, johtajana Juanjo Mena. Chandos CHAN 10923. Viime vuonna 100-vuotisjuhlistettu argentiinalainen Alberto Ginastera on saanut ansaitusti Chandosin huomion. Orkesteriteosten levytysten toisessa osassa on kaksi hyvin erityyppistä sävellystä. Ensimmäisenä opusluetteloon hyväksytty Panambi (1937) liittyy Pohjois-Argentiinan Guarani-intiaanien perinteeseen. Musiikista tulvii kevätuhrimaista alkuvoimaa ja impressionistista taikaa, jonka silaa Ravelin Daphniksen mieleen tuova naiskuoro. BBC:n filharmonikot puristavat teoksesta eksoottista hehkua, joka on vaikutteista huolimatta sekä […]

Carl Philip Emanuel Bach: sellokonsertot a, B ja A. Nicholas Altsaedt, sello. Arcangelo, joht. Jonathan Cohen. Hyperion. C.P.E. Bachin radikaaliutta ja ”tunteellisen” tyylin draamallisuutta on muotia korostaa – joskus jopa yliyrittämiseen asti. Tuntuu, kuin tehtäisiin yllätyksellisiä tehoja ja jyrkkiä kontrasteja itseisarvona sen sijaan, että musisoitaisiin vapautuneesti. Kyllä C.P.E:n originaalisuuteen uskoisi vähemmälläkin. Itseään säveltäjän sijaan etualalla pitävästä otteesta kärsii hieman myös saksalaissellisti Nicholas Altsaedt, niin taitavaa kuin soitto onkin.    Heti a-molli-konserton alussa saa ihastella ammuttuna säntäilevien […]

  Nikolai Tsherjepninin (1873–1945) ”fantastinen baletti” Le Pavillon d’Armide käynnisti vuonna 1909 Sergei Djagilevin balettiyhtyeen voittokulun Pariisissa ja teki tähden heidän ensitanssijastaan Vaclav Nijinskystä. Baletin suurin menestystekijä oli todennäköisesti Mihail Fokinin koreografia, mutta suosioon vaikutti myös Tsherjepninin musiikki, yhdistelmä hänen opettajansa Rimski-Korsakovin folkloristista eksotiikkaa ja 1900-luvun alun muodikasta myöhäisromantiikkaa. Théophile Gautierin aiheeseen pohjautuvassa tarinassa barokkioopperoista tuttu Armida-noita (Torquato Tasso) ilmestyy ranskalaiseen linnaan sekoittamaan miesten päät. Le Pavillon d’Armide pohjusti maaperää Stravinskyn Tulilinnulle seuraavana vuonna. Saman […]

Mihail Glinka: Ruslan ja Ljudmila -alkusoitto. Dmitri Shostakovitsh: Sarja varieteeorkesterille. Pjotr Tshaikovski: Italialainen kapriisi. Sergei Prokofjev: Romeo ja Julia -sarja. Igor Stravinsky Kehtolaulu ja Finaali Tulilinnusta. Saksilainen puhallinfilharmonia, johtajana Thomas Clamor. Genuin GEN 17480. Vielä joitakin vuosikymmeniä takaperin oli Suomessakin mahdollista kohdata kauniilla kesäilmalla pikkukaupungin puistossa puhallinorkesteri, joka saattoi soittaa miltei mitä vain taivaan ja maan välillä. Valitettavasti taiteenlaji on meillä hiipumaan päin, mutta Keski-Euroopassa ”puhkubändien” suosio ei ole talttunut. Thomas Clamorin johtama Saksilainen puhallinfilharmonia […]

John Philip Sousa: The Washington Post, Sandalphon, Irish Dragoon: Overture & Galop, The Thunderer, Humoresque on Swanee, The Invincible Eagle, Nymphalin, On Wings of Lightning, Humoresque on Look for the Silver Lining, Semper Fidelis, Dwellers of the Western World, The Liberty Bell, El Capitan: Waltzes & March, The Gliding Girl, The Stars and Stripes Forever. Royal Scottish National Orchestra, johtajana Kristjan Järvi. Chandos CHSA 5182. Marssimusiikki yhdistetään usein jäykkään sotilaallisuuteen tai otsasuonissa jyskyttävään isänmaallisuuteen, mutta […]

Johannes Brahms: Sinfonia nro 2, Leif Segerstam: Sinfonia nro 289, ”When a Cat Visited”. Turku filharmonia, johtajana Leif Segerstam. Alba ABCD 403.  Leif Segerstam jatkaa Brahms-sarjaansa Turussa toisen sinfonian levytyksellä, jonka liikeidea tuntuu olevan säveltäjien kansikuvassa demonstroitu yhdennäköisyys. Rauhallisissa tempoissaan Segerstamin tulkinta huokuu painavaa rakkautta Brahmsin musiikkiin, vaikka on välillä rutistaa sinfonisen argumentin hengiltä. Turku filharmonia vastaa kutsuun kiitettävän kultivoituneella ja lämpimällä soitolla. Levyesitteessä Segerstamin Brahms-assosiaatiot hakeutuvat jaloihin Lippizaner-hevosiin, mutta mieleeni palautui myös Naxosin videoversio […]