Orkesterit ja konsertot

Christian ja Tanja Tetzlaff halusivat omistaa levyn viime vuonna kuolleen ystävänsä, pianisti Lars Vogtin muistolle. Teokseksi valikoitui Brahmsin kaksoiskonsertto, koska siinä on samaa intohimoa ja kärsimystä kuin Vogtin elämässä, ja lisäksi siinä on taustalla läheisen ystävyyden teema, Brahmsin ja viulisti Joseph Joachimin välinen. Levytekstin mukaan Brahms olisi assosioinut itsensä konserton sellistiksi, joka pui suhdettaan viulistiin (Joachimiin), ja Tetzlaffin sisaruksilla tämä aspekti on myös läsnä tulkinnassa. Kyllä se kuuluu kummankin stemman hermoherkässä, emotionaalisuutta täynnä olevassa ilmaisussa. […]

Anton Bruckner: Sinfonia nro 8. Linzin Bruckner-orkesteri, johtajana Markus Poschner. Capriccio C8081. Anton Bruckner: Sinfonia nro 4 (1874–1876 versio, 1878–1881 versio, 1887–1888 versio, Volksfest-finaali, variantteja). Bambergin sinfonikot, johtajana Jakub Hrusa. Accentus Music ACC 30533 (4 cd). Brucknerin sinfoniat tuntuvat nyt olevan maailmalla muodissa. Orkesterit, levymerkit ja kustantajat valmistautuvat säveltäjän 200-vuotisjuhliin vuonna 2024, johon mennessä Capriccion Brucknerin sinfonioiden kokonaislevytyksen on tarkoitus olla valmis. Bruckner syntyi Linzissä, joten kotikaupungin Bruckner-orkesterilla on säveltäjän kahdeksannessa sinfoniassa todistamisen paikka. Teoksesta […]

  Maurice Ravelin äiti oli baski, ja säveltäjä vieraili lomailemassa baskialueella. Äidin baskilais-espanjalainen perintö kuuluu monissa Ravelin sävellyksissä, vaikka säveltäjä ei ollut mikään folkloristiikan tutkija. Sellaistakin kytköstä voi kuitenkin aavistella, kun Ondine on valjastanut Robert Trevinon levyttämään Ravelin tunnetuimpia orkesteriteoksia Baskien Kansallisorkesterin kanssa. Kovaan seuraan baskilaissoittajat äänilevyllään pääsevät, mutta kappalevalikoimasta syntyy antelias poikkileikkaus Ravelin Pyreneille viittaavista teoksista. Ehkei soitolla syrjäytetä arviopörssien klassikoita, mutta jos joku kuulisi Ravelin musiikkia ensi kertaa tältä levyltä, ei hän jäisi […]

See Siang Wong keskittyy Beethoven-trilogiansa toisessa osassa säveltäjän lapsuuden- ja nuoruudenteoksiin ja jaa niistä paljon irti vitaalilla otteellaan, rikasilmeisellä kosketuksellaan ja eläytymisellään tulevan neron nuoruuden intoon. Näissä teoksissa on totisesti ammennettavaa muillekin kuin pianonsoiton opiskelijoille. Levy alkaa ns. Kurfürsten-sonaateilla, jotka julkaistiin syksyllä 1783 säveltäjän ollessa 13-vuotias. Onhan niissä vielä vähän lapsekasta klassismin mallien toteutusta, mutta See Siang Wongin käsissä teini-iän hormonit alkavat jo jyllätä, erityisesti virtuoosisissa finaaleissa, joiden pirskahtelu ja humoristiset käänteet tulevat estottomina esiin. […]

Sami Junnosen 24 karaatin kultahuilu, jonka hänelle on valmistanut japanilainen Muramatsu, soi hurmaavan ilmeikkäästi ranskalaisissa 1900-luvun alun huilukonsertoissa. Värejä riittää pastoraalisesta heleydestä ekspressiiviseen täyteläisyyteen, kirkkaasta säihkeestä alarekisterin mystisiin ääniin. Junnonen on levyllä virtuoosisessa vauhdissa ja valottaa teoksia kiinnostavasti. Ibertin konsertto soi särmikkäänä mutta avaa hitaassa osassa vitsikkään tarinoijan vakavan puolen. Jolivet yhdisti uusklassismiin vaikutteita niin antiikin kulttuureista kuin dodekafoniasta. Huilukonserttoa kuunnellessa voi kuvitella antiikin huilumyyttejä Panista alkaen, mutta myös soittimen dionyysinen puoli tulee esiin villeissä […]

Moses Pergament (1893-1977) eli vaikeana aikana vaeltavana juutalaisena. Hän syntyi Helsingissä liettuanjuutalaiseen perheeseen, opiskeli viulunsoittoa Pietarissa ja muutti Ruotsiin vuonna 1915. Nuorempi veli Simon Parmet jäi Suomeen, vaikka kapellimestarin ja musiikkikirjailijan ura urkeni kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen – isoveli sai poikkeavan sukunimensä huolimattomalta venäläiskirjurilta. Molemmat saivat osansa aikansa antisemitismistä, ja Pergament sai vastustajia myös Svenska Dagbladetin teräväkynäisenä kriitikkona. Eikä asetelma ole vieläkään täysin kirkastunut, sillä kuoleman jälkeen Pergamentin musiikki on saanut vaipua unholaan. Suomalaisvoimin […]

”Huolimatta sivistyneen maailman ilmeisistä saavutuksista, planeettaamme repivät veriset ristiriidat”, alustaa 80 vuotta täyttänyt georgialaissäveltäjä ECM:n uutta levyjulkaisua. Gija Kantsheli on asettanut teoksissaan usein vastakkain ihmiskunnan hauraat ja kauniit saavutukset monumentaalisen ja järjettömän tuhon kanssa. Niin näissäkin kahdessa laajassa teoksessa, joiden molempien otsikko viittaa hämärään. Chiaroscuro viululle ja kamariorkesterille voisi teemoiltaan, soinneiltaan ja kaikuvalta äänitykseltään liittyä 1970-luvun tv-sarjaan – kauniita, mutta pirstaloituvia muistoja, haalistuvia valokuvia onnellisuudesta menneisyydestä, jota ei ehkä ollutkaan. Makeita melodiamaistiaisia katkeroittavat yli käyvät […]

Sello on ollut Peteris Vasksille läheinen instrumentti ja ensimmäinen sellokonsertto – jonka Marko Ylönen on levyttänyt Ondinelle – kuuluu hänen menestyneimpiin teoksiinsa. Toinen sellokonsertto, lisänimeltään Klātbūtne (“Nykyisyys”), valmistui vuonna 2012 sellotaiteilija Sol Gabettalle ja Amsterdam Sinfoniettalle. Ylönen on soittanut teosta pitkään, ja sen myös kuulee Alban levyltä, jossa kolmiosainen teos vyöryy valtavalla intensiteetillä. Ylönen tuo muhkealla sellosoinnillaan hitaisiin ääriosiin sielukasta painoa. Nopea keskimmäinen osa on väkivaltaisessa repivyydessään karmiva ja saa hurjan latauksen Juha Kankaan johtamalta […]

Harvan säveltäjän viimeisistä teoksista tulvii sellainen onni ja kiitollisuus kuin Einojuhani Rautavaaran (1928–2016). Nuo tunteet nousevat päällimmäisiksi hänen musiikillisesta jäämistöstään kootulla levyllä, jonka keskiössä ovat tunnetuille naisviulisteille, Midorille, Anne Akiko Meyersille ja Hilary Hahnille sävelletyt teokset. Hollantilainen Simone Lamsma tavoittaa hyvin Rautavaaran viulistisen hurmion, ja hehkeästä saundista saanee osoittaa kiitokset myös ”Mlynarski” Stradivarille. Robert Trevinon johtama Malmön sinfoniaorkesteri ei ole ihan HKO:n veroinen Rautavaara-spesialisti, mutta maalaa innolla harmonisia freskoja. Levyn aloittava Fantasia (2015) on ehyt, […]

Kolmas sinfonia on viimeinen pala Osmo Vänskän Minnesotassa levyttämästä Mahlerin sinfonioiden kokonaislevytyksestä. ”Totuus, mitään siihen lisäämättä ja mitään pois ottamatta”, luvataan usein amerikkalaisissa oikeussalidraamoissa. Vänskälle totuus on partituurissa ja muu informaatio – säveltäjän puheet, kirjeet ja muut selitykset – ovat korkeintaan aihetodisteita, joiden perusteella tulkintaa ei voi langettaa. Kolmannessa sinfoniassa se tarkoittaa erittäin tarkkaa ja viimeisteltyä soittoa, joka BIS:n hienon äänityksen avustamana paljastaa muhkeasta teoksesta yksityiskohtia, joita tuskin missään muussa levytyksessä on kuultu. Siitä hyötyy erityisesti […]

Ukrainalaista musiikkia kuunnellaan nyt eri korvin kuin muutama kuukausi sitten, mutta olennaista on, että sitä kuunnellaan. Boris Ljatoshinskin (1895-1968) ura osui vaikealle ajanjaksolle ja varhaisesta, Skrjabinin innoittamasta modernismista oli siirryttävä neuvostodoktriinien mukaiseen sävellystyyliin. Toisen maailmansodan aika antoi säveltäjille liikkumatilaa ja ukrainalaissäveltäjälle tilaisuuden ilmaista kansallista identiteettiään. Ukrainalainen kvintetto op. 42 (1942/45) on monumentaalinen teos, jossa ukrainalaiset kansanlauluaiheet kohtaavat sodan äänet, Rahmaninov-henkisen nostalgian ja vastarintaa huokuvan draaman. Kaikki ei teoksessa tai esityksessä hitsaudu yhteen, mutta ukrainalaismuusikoiden verenkarvainen […]

Shostakovitsh olisi voinut elättää itsensä kevyen musiikin säveltäjänä, mutta valitsi monumentaalisen sinfonikon kaidemman tien. Hänen tansseistaan jazz- ja varietee-orkestereille tulvii entisaikain ulkoilmakonserttien raikkaus ja ronskius, tarttuvat melodiat, iskevä soitinnus ja satiirinen huumori. Jälkimmäinen nousee pääosaan sarjassa baletista Kultainen aika. Johdannon parodinen valssi, kuuluisa riitasointuinen polkka ja kouraiseva Adagio räiskyvät 1920-luvun vapauden tunnetta. Samasta lähteestä on peräisin Shostakovitshin versio Vincent Youmansin iskelmästä Teetä kahdelle (Tahiti Trot), jonka Andrew Litton miltei rakastaa hengiltä tulkinnassaan. Levyn muissa tanssisarjoissa […]