Konsertti- ja Ooppera-arviot

Richard Wagnerin Lentävä hollantilainen on nykyohjaajan unelma tai painajainen: siihen on pakko löytää jokin uutta luova ratkaisu, sillä eihän tarina meriä kiertämään kirotusta miehestä ja hänet uhrautuvalla rakkaudellaan pelastavasta Sentasta näköissatuna toimi. Kömpelyys ja sovinismi vaanivat koko ajan, kuten Savonlinnan oopperajuhlilla on todettu. Teosta on tulkittu Sentan unena jo Harry Kupferin 1970-luvun Bayreuth-versiosta alkaen: Hollantilainen on pelkkä hallusinaatio. Siinä päästään askeleen psykologisempaan suuntaan, mutta eihän ideaa voi loputtomasti voi toistaa. Ja mitä tehdä lopun lunastuskuolemalle? […]

Einojuhani Rautavaaran jouluaiheinen kamariooppera Tietäjien lahja syntyi säveltäjän läpimurtokaudella 1990-luvun alussa. Se toteutettiin n. 45-minuuttisena televisio-oopperana, jonka Yle esitti jouluna 1996. Amerikkalaiskirjailija O. Henryn 1800–1900-lukujen vaihteessa kirjoittamaan novelliin perustuva ooppera sijoittuu Rautavaaran lapsuusmaisemiin 1920-luvun Kallioon, eikä sen karhea realismi vastannut odotuksia koko perheen joulutarinasta. Teos on ollut unohduksissa lukuunottamatta australialaisella festivaalilla 2010 toteutettua englanninkielistä konserttiversiota. Rautavaaran johdolla aikoinaan opiskellut Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professori Markus Lehtinen on kaivanut hienon tv-oopperan esiin ja tuonut sen ensimmäistä kertaa näyttämölle. […]

Tänä vuonna Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri on juhlinut satavuotista taivaltaan: virallisessa juhlakonsertissa toukokuussa rymisi Lindbergin Kraft, ja nyt juhlinta päätettiin Lotta Wennäkoskelta tilattuun orkesteriteokseen. Kantaesitys oli perjantaina Lahden Ristinkirkossa, ja lauantaina konsertti toistettiin Musiikkitalossa. Wennäkosken uutuus Sedecim kruunasi orkesterin kauden, sillä sen lisäksi että teos kiinnittyi vaikuttavasti orkesterin satavuotisuuteen, se osoittautui poikkeuksellisen vahvaksi suomalaiseksi nykyorkesteriteokseksi. Kun Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri aloitti toimintansa sata vuotta sitten, suomalainen yhteiskunta otti edistysaskelia suursodan riehuessa Euroopassa, ja modernistiset taidevirtaukset avarsivat pientä maata. Wennäkoski […]

Itävaltalainen Martin Grubinger on lyömäsoittimien tähti, yhtä aikaa alkukantainen shamaani, moderni showmies että syvällinen musiikillinen ilmaisija. Hän kykenee kokonaisvaltaisilla esityksillään tavoittamaan ihmisiä yli musiikkityylien lokerojen. Salaisuus on paitsi soiton virtuositeetissa ja vauhdikkuudessa myös halussa kommunikoida ihmisten kanssa. Hänellä on Saksassa mm. oma tv-show. Avoimuus ja positiivisuus välittyy myös hänen esityksissään, jotka ovat paitsi musiikillisia niin myös visuaalisia elämyksiä. Hyvin harvoin Helsingin Musiikkitalon yleisö on noussut seisomaan normaaleissa orkesterikonserteissa. Edellinen kerta taisi olla Lang Lang, ja […]

Hampaat kalisevat ja lumi narskuu riitasointisessa, hälypitoisessa sävelkuvassa, joka voisi hyvin olla modernia musiikkia. Mutta ei: kyseessä on tuttuakin tutumpi Vivaldin Vuodenajat. Vaatii muusikoilta rohkeaa heittäytymistä, jotta sen aikanaan radikaali kuvausvoima pääsee esiin koko hätkähdyttävyydessään ja sysää sivuun klassikon turvallisuuden. Näin tapahtui Suomalaisen barokkiorkesterin ja loistavan viulusolistin Sergei Malovin perjantaisessa esityksessä Ritarihuoneella. Malovissa on annos paganinimaista velhoutta.Hän on huikea sävelmaalari, jonka tulkinnassa tuli esiin myös elämänkierron ja luonnon raadollisuus. Hurtti huumori ja pittoreski maalauksellisuus kävivät […]

Suomen Solistiyhdistyksen konsertit ovat hyvä lisä pääkaupunkiseudun kamarimusiikkitarjontaan, ja niihin on vieläpä vapaa pääsy. Yhdistyksen konserttisarjaan valitaan esitykset muusikoiden ehdotusten perusteella, ja ohjelmat ovat näin ollen harkittuja, selkeästi jonkin teeman ympärille kiertyviä. Syksyn toiseksi viimeisessä konsertissa Status Ensemble -pianokvintetti esitteli kiinnostavan teosvalikoiman aiheenaan säveltäjien muista musiikkikulttuureista ja -tyyleistä imemät vaikutteet. Boccherinin, Blochin, Milhaud’n sekä kantaesityksestä vastanneen Eero Hämeenniemen sävellysten aiheena ei silti ollut tyylilainailu, vaan pikemminkin teokset heijastelivat syvemmällä tasolla säveltäjiensä monisyisiä taustoja. Luigi Boccherinin […]

Mikä harras hiljaisuus lankesikaan, kun Hannu Lintu laski kätensä Mahlerin kolmannen sinfonian loputtoman tuntuisen päätössoinnun jälkeen. Passioesityksistä tuttu pitkä äänettömyys ja sen jälkeen räjähtäneet aplodit osoittivat, kuinka hengellinen tunnelma kolmannen sinfonian finaalissa vallitsee. Musiikinhistorian pisimmäksi sinfoniaksi kutsuttu teos oli kuljettanut meitä lähes kaksi tuntia ja kasvanut harvinaisen intensiiviseksi elämykseksi. Kolmas sinfonia todentaa Mahlerin kuuluisan lausahduksen, että sinfonian tulee sisältää koko maailma. Panteistiset luontovisiot vaihtuvat teoksen edetessä sisäisiksi uskonnollis-filosofisiksi kokemuksiksi, mutta sekaan mahtuu myös roppakaupalla leikkisyyttä […]

Seppo Kimasen pitkä festivaalijohtajan ura päättyi komeasti: nuorten ranskalaismiesten muodostama Arod-kvartetti vakuutti Kauniaisten musiikkijuhlien päätöspäivänä olevansa alan uusi tähti, ja heti sen jälkeen kuultiin vielä Brahmsin klarinettikvinteton tunteikas esitys Meta4-kvartetin ja sveitsiläisklarinetisti Reto Bierin voimin. Vasta kolme vuotta toiminut Arod-kvartetti on ehtinyt voittaa jo niin ARD-kilpailun Münchenissä kuin Nielsen-kilpailun Kööpenhaminassa, mutta meriiteistä viis – kamarimusiikin elinvoiman pystyy kokemaan vain live-tilanteessa. Kauniaisissa nelikko äimistytti timanttisella puhtaudellaan, automaation lailla rullaavalla yhteispelillään ja tulkintojensa elävyydellä. Aluksi kuultu Haydnin […]

Pekka Kostiaisen säveltämä sielunmessu yhdisti Jyväskylän ja Mikkelin orkesterit. Pekka Kostiaisen Requiem veti Jyväskylän Taulumäen kirkon keskiviikkona pullolleen. Valontäyteinen teos vuodelta kuultiin Jyväskylän konserttia ennen 1.11. Mikaelissa, Mikkelissä ja se saa pian myös ensimmäisen levytyksensä. Taulumäen kirkko on Jyväskylässä tällä hetkellä paras orkestereiden esiintymistila. Soittajien, kuoron ja solistien musiikillinen kombinaatio kaikui nyt harvinaisen komeasti kirkkosalissa. Mikkelin kaupunginorkesterin ja Jyväskylä Sinfonian yhdistyminen konserttia varten oli teko, joka kannatti. ”] Ville Matvejeffin johtamaa teosta huipensi suuren soittajiston muhkea yhteissointi. […]

Lapset ja perheet ovat olleet tärkeänä kohderyhmänä Kenneth Greven kaudella Suomen Kansallisbaletin johtajana. Siinä ei ole mitään pahaa – yleisön uudistumistarve on selvä, ja baletin tunnetuksi tekemisessä laajempien kansanosien piirissä riittää yhä työtä. Asian kääntöpuoli on vain se, että satutuotantojen taiteellinen taso on ollut paikoin vaatimaton. Kun vielä muistakin ensi-illoista moni on flopannut, kauden saldo jää miinuksen puolelle. Epäilen, onko annettu kuva baletista puoliviihteellisenä perhesöpöilynä siltikään oikea linja edes yleisön saavutettavuutta ajatellen. Greven toiseksi viimeinen kausi on alkanut […]

Helsingin kaupunginorkesteri oli tällä viikolla kautensa ranskalaisteeman ytimessä: ohjelmassa oli pariisilaistunutta venäläistä, gallialaisen modernismin klassikko ja ranskalaisen nykysäveltäjän teos. Illan taiteilijat säveltäjä Benjamin Attahir, unkarilais-ruotsalainen sellosolisti Jakob Koranyi ja israelilaiskapellimestari Daniel Cohen olivat kaikki herkkiä nuoria miehiä. Benjamin Attahir on paitsi säveltäjä myös viulisti ja orkesterinjohtaja. Illan avausteos oli syntynyt Attahirin ja Cohenin yhteistyönä Luzernin festivaalin sävellysakatemian projektissa. Attahir oli muokannut vuonna 2012 kantaesitettyä teosta Helsingin kaupunginorkesterin esitystä varten ja se kuultiin nyt nimellä Samaa sawti zaman (arabiaa, ”Kuulkaa […]

Hänestä britit nyt kohisevat: 30-vuotias Mirga Gražinytė-Tyla hullaannutti Birminghamin sinfoniaorkesterin ja aloitti tänä syksynä maineikkaan orkesterin ylikapellimestarina mm. Simon Rattlen ja Sakari Oramon jalanjäljissä. Hän on myös Salzburgin Landestheaterin musiikillinen johtaja ja apulaiskapellimestari Los Angelesin filharmonikoissa. Oli hienoa saada hänet Suomeen ja Helsingin kaupunginorkesterin eteen: Gražinytė-Tyla tekee musiikkia vastustamattomalla tavalla. Usein Brucknerin sinfoniat herättävät mielikuvia korkeuksiin kohoavista pyramideista, leijuvista katedraaleista ja labyrinteista. Abstrakti, jopa konseptuaalinen arkkitehtonisuus väistyi Mirgan visiossa palavan inhimillisyyden tieltä. Vähemmän soitettu kuudes sinfonia kurottautui […]