Konsertti- ja Ooppera-arviot

  Opiskelijaoopperan perusraaka-aine on Mozart, jonka oopperarooleja on jokaisen laulajan hyödyllistä saada matkalaukkuunsa. Säännöllisesti toistuvat Mozart-produktiot ovat tyypillisesti myös ohjausnäkökulmien näyteikkunoita, näin tänäkin keväänä, kun sekä Sibelius-Akatemian ooppera että Metropolia-ammattikorkeakoulu tuottivat Figaron häät. Maalis-huhtikuun vaihteessa Helsingin Konservatoriolla esitetty Metropolian tuotanto sekä perjantaina ensi-iltansa saanut Sibelius-Akatemian produktio tarjosivat teokseen kaksi hyvin erilaista tulokulmaa. Anselmi Hirvosen ohjaama Metropolian Figaro oli pirteästi modernisoitu talousvaikeuksissa kipuilevan yrityksen toimistoon täynnä työyhteisön sisäistä vallankäyttöä. Sibelius-Akatemian tuotannon ohjannut Janne Lehmusvuo oli luonut […]

C. W. Gluckin (1714-1787) koominen ooppera Le Cinesi jäi aikanaan säveltäjänsä kuuluisimpien teosten varjoon. Teos saikin Suomen ensi-iltansa vasta nyt Jyväskylän Huoneteatterissa, otsikoituna nykyaikaisemmin nimellä Made In China. Noin tunnin kestävässä minioopperassa kiinalaisneidot ja -nuorukainen alkavat ajanvietteeksi esittää eurooppalaisia tarinoita näytelminä toisilleen. Oopperan libretisti Pietro Metastasio (1698-1782) jätti tekstissään nykyajan yleisölle ihmeteltäväksi, miten naiivisti ja silti kiinnostuneesti vieraisiin kulttuureihin Euroopassa aikoinaan suhtauduttiinkaan. Tuntuukin, että höpsön oopperan sijoittaminen Kiinaan oli aikanaan kaupallisuutta lisäävä, eksoottinen mauste ja myös myyvä […]

  Syksyllä Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina aloittava Susanna Mälkki fokusoi ensimmäisellä kaudellaan rohkeasti ranskalaiseen musiikkiin. Aikaisemmin HKO:n ohjelmisto on usein muotoutunut sillisalaatiksi, mutta tällä viikolla julkistettu ohjelma tarjoaa kiinteyttä, syvyyttä ja särmää. Luvassa on hieno kausi. Ranska-teeman myötä Mälkki johdattaa HKO:n niin impressionismin klassikoihin, ranskalaishenkisiin venäläissäveltäjiin kuin ranskalaiseen nykymusiikkiinkin. Yksi teemasäveltäjistä on Henri Dutilleux, jonka syntymästä on kulunut sata vuotta. Eilisessä konsertissa Mälkki antoi eräänlaisen teaserin tulevasta Dutilleux’n toisen sinfonian ”Le Double” (1959) tulkinnalla. Se herautti […]

  Näin Avanti! aikoinaan lähti liikkeelle: yhdistettiin uusinta uutta, unohdettua uutta ja vanhaa, joka tuntui uudelta. Säveltäjä Jukka Tiensuun ja Avanti!n taiteellisen johtajan Kari Kriikun yhdessä ideoima, Riitiksi otsikoitu tapahtuma assosioi uutta musiikkia, historiallista avantgardea ja barokkimusiikkia tiiviiksi ketjuksi. Konsertin barokkiteokset avasivat sointukierroillaan ja kulkuemaisuudellaan kiertokulun teeman, joka tuntui ympäröivän koko konserttia. Henry Purcellin Funeral march for Queen Mary ja Pavane & Chacony sekä Marin Marais’n Sonnerie de Sainte Geneviève du Mont-de-Paris (St. Geneviève -kirkon […]

  Daniel Barenboimin konsertti päättyi lämpimiin aplodeihin, jotka salintäyteinen yleisö antoi seisaaltaan. Hiotumpaa ja teknisesti täydellisempää pianonsoittoa on toki kuultu – ja varmaan kuultiin häneltä itseltäänkin jo ihmelapsi-aikana. Pitkä kokemus myös orkesterin johtajana antaa kuitenkin soitolle avaran perspektiivinsä, jossa tekniikka on vain kerronnan väline. Kun 73-vuotias Barenboim soitti pari vuotta sitten Berliinissä Brahmsin toista konserttoa, hämmästelin musisoinnin monumentaalista, voimallista otetta: ikään kuin kiveä veistettäisiin. Moni muusikko vanhemmilla päivillään kääntyy enemmän sisään päin. Sama linja jatkui […]

  Tapiola Sinfoniettan kaltaiselle orkesterille on luonteenomaista antautua rajankäyntiin orkesteri- ja kamarimusiikin välillä. Taiteellisen partnerinsa pianisti Alexander Melnikovin kanssa orkesteri teki näin myös viime marraskuussa Schumann-minifestivaalilla, nyt teemana oli ranskalainen musiikki. Tapiola Sinfoniettan muusikot nostattivat kamarimusiikkiin orkestraalista voimaa ja antoivat orkesterisoiton inspiroitua solistisesta yhtyemäisyydestä. Ernest Chaussonin konsertto viululle, pianolle ja jousikvartetille on tunnetusti mutanttimainen rajatapaus, joka häilyy viulukonserton ja pianokvinteton välimaastossa. Välillä jousikvartetti on kuin pienoisorkesteri, toisaalla taas kamarimusiikillinen aiheiden jakaminen korostuu. Joskus sooloviulu ja piano […]

  Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri tunnetaan kotimaassa ja kauempanakin sen vahvasta identiteetistä. Tällä kertaa he esittivät rinta rinnan heille tutumpaa baltialaista nykymusiikkia sekä maailman virtaviivaisinta möhkälettä. Orkesteri jätti terävämmän kuvan, kun se kaveerasi pelkän kapellimestarin kanssa. Suomenkielinen musiikkipuhe ei tarvitse enää yhtään mystifioitua lausetta Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin hyvyydestä. Suurimmaksi osaksi sen jäsenet ovat viettäneet toistensa kanssa pitkän ajanjakson. Psykologisen hitsautumisen lisäksi on olemassa aina kulloistakin tarkoitusta palveleva tapa tuottaa jousisoittimista ääntä. Pelimannimusiikin vaikutuspiiriin kuuluminen tarkoittaa uniikkia reagointityyliä kanssasoittajien […]

Kenties Suomen ensimmäinen klassisen musiikin Youtube-konsertti koettiin torstaina 7.4., kun Kamus-kvartetti konsertoi helsinkiläisestä taitelija-asunnosta verkkokameroiden välityksellä kotiyleisölle. Samantapaisia suoria lähetyksiä ovat tehneet jo orkesterit RSOsta Saimaa Sinfoniettaan, joten näyttää siltä, että konserttien livestriimaus on tullut jäädäkseen. Livestream-konsertit ovat ilmiönä mainio tilaisuus ihmisille, joilla ei ole tilaisuutta päästä paikan päälle äänimaailmoista nauttimaan. Kun konsertti voidaan välittää koteihin, palvelutaloihin ja kouluihin ympäri maailmaa, monelle voi aueta täysin uusi maailma tai vanha voi näyttää kokemuksen jälkeen paria astetta kirkkaammalta. […]

  Brittisäveltäjä Judith Weir tunnetaan tarinankertojana, joka voi tiivistää verisen viikinkisaagan 12-minuuttiseksi sooloksi ja rakentaa yksinkertaisesta kansantarinasta monumentaalisen oopperan. Kaksi vuotta sitten hänet nimitettiin Ison-Britanninan kuningashuoneen hovisäveltäjäksi (master of the Queen’s music) ensimmäisenä naisena kunnianimen lähes 400-vuotisessa historiassa. Nyt oli mahdollisuus tutustua oopperasäveltäjänä tunnetun Weirin laulumusiikkiin, kun sopraano Margit Tuokon kokoama ensemble toteutti Helsingin Konservatorion salissa kattavan läpileikkauksen Weirin vokaalituotannosta säveltäjän itsensä läsnäollessa. Skottilaissyntyisen Weirin sävelkieli on läpikuultavaa, lineaarista ja pelkistettyä, mutta unelmoivan kauniin pinnan […]

  Harva klassinen laulaja kykenee täysin irrottautumaan niistä roolimalleista ja tekemisen tavoista, jotka traditio on tämän ympärille istuttanut. Monesti se ei toki ole tarpeenkaan. Uskon silti, ettei tyypillinen laulumusiikin konsertti olisi voinut saavuttaa sitä ainutkertaista maagisuutta ja unelmankaltaisuutta, johon kerronnallisista ja teatterillisista esityksistään tunnettu Debi Wong nyt kietoi yleisön. Virallisesti Wong on mezzosopraano, mutta äänityypeillä tai vastaavilla käsitteillä ei ollut sijaa tässä esityksessä: nyt kanadalaislaulaja oli Bilitis, Sapfon aikaan elänyt kreikkalainen kurtisaani ja runoilija. Bilitis […]

  Berliinin Komische Operin animaatioversio Mozartin Taikahuilusta on parhaita produktio-ostoksia, mitä Suomen Kansallisooppera on viime aikoina tehnyt. Ja mikä parasta, tuotanto ei ole pelkkä lainatavara, vaan se myös jää ohjelmistoon uusine suomennoksineen.  Oli jo aikakin saada mielikuvitusta ja aistihermoja kutkutteleva Taikahuilu ohjelmistoon, sillä oopperamme kaksi edellistä ohjausta olivat epäonnistuneita. Se ei toiminut niin pseudo-älyllisenä vallankumoustarinana kuin Kalevala-hupailunakaan. Taikahuilu onkin vaikea. Jos sen symboliikalla haluaa kertoa jotain ajankohtaista, mitä tehdä sovinistiselle libretolle pönöttävine vapaamuurariaatteineen? Jos taas […]

  Alankomaiden Kansallisooppera juhlisti 50-vuotispäiviään Opera Forward -festivaalilla ja sen kahdella kantaesityksellä. Sekä Kaija Saariahon Only the sound remains että Michel van der Aan Blank out käyttävät teknologiaa välineenä rikkaaseen psykologiseen ilmaisuun. Molemmat nähdään ensi vuonna myös Suomessa.   “Here is a beauty, to set the mind above itself.” Tämä kuoron repliikki kuuluu Esra Poundin käännökseen nō-näytelmästä Tsunemasa, johon Kaija Saariahon uuden kamarioopperaparin ensimmäinen teos perustuu. Kauneus on keino kohottaa mieli itsensä yläpuolelle. Se on […]