TUOREIMMAT

G Livelabista on tullut Helsingin musiikkielämän piristysruiske, uudenlainen areena, joka kokoaa yhteen tyylikkääseen ja rentoon paikkaan musiikkia alkuperään katsomatta. Inspiroiva tila yllyttää uudentyyppiseen musiikin kokemiseen. G Livelabin ansioita eivät ole vain tunnelma ja ideologia, vaan sen huolella suunitellut, korkeatasoiset äänentoistomahdollisuudet tekevät siitä Helsingin parhaan elektroakustisen musiikin esityspaikan. Tämä oli hyvin todettavissa Musica nova Helsingin klubikonserteissa ja nyt Meta4:n klubikeikalla, jossa kuultiin elektroakustista jousimusiikkia Suomesta ja Ranskasta. Tulevana viikonloppuna tähtikvartetti lentää Pariisin Saariaho-teemaiselle Présences-festivaalille esittämään saman […]

Viime yönä Los Angelesissa jaettiin jälleen musiikin alan Grammy-palkinnot. Ketkä voittivat klassisen musiikin sarjoissa? Musiikin alan Grammy-gaalassa riitti taas musiikkia, muotia ja glamouria. Muun muassa...

Tarina jatkuu, viestitti Tampereen Oopperan Pohjalaisten loppukohtaus. Kun Jussi julistaa, ettei tämä kansa alistu, kuoro kääntyy paljastamaan sisällissodan jakamasta kansasta kertovat käsivarsinauhansa. Tampereen Ooppera juhlistaa 70-vuotista taivaltaan sekä Suomen merkkivuotta Madetojan Pohjalaisilla, joka oli aikoinaan lentokonetehtaan musiikkitoiminnasta alkunsa saaneen oopperayhdistyksen ihkaensimmäinen oopperatuotanto. Nyt se nivotaan yhteen kevään 2018 suurtuotannon, sisällissodasta kertovan Kortekankaan Veljeni vartija -uutuusoopperan kanssa. Kansallinen pohjalaiskuvasto pitää pintansa. Agraariyhteiskuntaan sidottua tarinaa nyt olisikin hankala yksiselitteisesti modernisoida, mutta ajattomat, monimuotoisemmat näkökulmat teokseen olisivat enemmän […]

Kaija Saariahon konserttojen lähtöpisteenä on pureutuminen tietyn soittimen syvimpään olemukseen, ja usein Saariaho on intiimeimmillään syventyessään instrumentteihin kuin arvoituksellisiin olentoihin – menestyksekkäässä klarinettikonsertossa D’om le vrai sens soitin muuttuu aivan kirjaimellisesti taruolennoksi, yksisarviseksi. Konserton lajityyppiä leimaa kaksijakoisuus, vuorovaikutus orkesterin ja solistin välillä, joka on usein saanut sankarillisen konfliktin tai yhteisöllisen dialogin muotoja. Saariaholla konserton dualistisuus on syvemmällä tasolla. Lähes jokaisesta hänen konsertostaan kohoaa esiin filosofinen vastakohtapari: klarinettikonsertosta aistillinen-yliaistillinen, sellokonsertto Notes on Lightista valo-varjo, huilukonsertto L’Aile du […]

Muusikkojen liiton pyörittämä G Livelab tarjosi erinomaisen ympäristön Musica nova Helsingin ensimmäisen viikon kuudelle klubikonsertille. Laadukkaalla äänentoistolla rakennetussa akustiikassa kohtasivat konsertti- ja populaarimusiikki sekä elektroniikan eri muodot.   Äänitysteknologian ja äänen prosessoinnin kehitys viimeisen vuosisadan aikana on emansipoinut äänen koko olemuksessaan. Kun soiva todellisuus voidaan purkaa osatekijöihinsä sekä rakentaa tai muovata uudeksi, raja-aitoja kaatuu sekä traditioiden sisällä että niiden välillä. Tätä aihetta sivusi myös elektronisen musiikin artisti Matthew Herbert, joka soitti Helsingissä musiikkiaan Club Kaikussa, […]

Uusinta Ensemble on ottanut uudeksi taiteelliseksi johtajakseen säveltäjä Perttu Haapasen. Uuden johtajan sopimus alkoi 5.2.2017 ja on kestoltaan viisivuotinen. Haapasen sävellyksiä on esitetty paljon...

  Accademia Nazionale della Santa Cecilia on valinnut päävierailijakseen kapellimestari Mikko Franckin. Roomalainen orkesteri ja kuoro ei ole ottanut päävierailijaa koskaan aiemmin, joten työtehtävä on...

”Markus Yli-Jokipii tunnetaan energisenä ja erittäin yhteistyökykyisenä kuoronjohtajana, kuoronjohdon opettajana, kapellimestarina ja organisaattorina." "Tampereella ollessaan hän on merkittävästi uudistanut ja monipuolistanut pirkanmaalaista kuoroelämää perustamalla...

Suomalainen naiskuoro KYN on voittanut Berliinissä järjestetyn Grand Prix of Nations -kuorokilpailun Mixed, Female and Male Choirs -sarjan. KYN sai myös kultaa Folklore-sarjassa ja...

Kansallisooppera toteutti tehtäväänsä tuomalla esiin produktion, joka herättää reaktioita ja ajatuksia. Miksi Josif Stalin poltti päreensä Dmitri Shostakovitshin oopperasta Mtsenskin piirikunnan Lady Macbeth (1933) ja tuli Pravdan kirjoituksellaan pujottaneeksi löysän hirttosilmukan säveltäjän kaulaan? Shostakovitsh pani muut suunnitelmansa taidemuodon parissa jäihin ja muutti tyyliään vähemmän suorasukaiseksi. Tottahan satiiris-traagisessa teoksessa on yhteiskuntakritiikkiä, erityisesti naisen aseman esiin tuontia ja mm. poliisin korruptoituneisuuden hervoton kuvaus. Ehkä enemmän diktaattoria ärsyttivät suorasukaiset seksikohtaukset ja se, että murhaajanainen näytetään myös empaattisessa valossa. […]

  Helmikuussa saadaan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi rautaisannos oopperaa suomalaisuuden juurilta. Turussa kantaesitetään 28.2. 1800-luvun unohdettu Kalevala-ooppera Die Kalewainen in Pochjola, ja Tampereen ooppera esittää 10.2....