sunnuntai marraskuu 27. 2022

Allan Petterson

Allan Petterson: Sinfonia nro 15, Alttoviulukonsertto, Fantasia sooloalttoviululle. Ellen Nisbeth, alttoviulu, Norrköpingin Sinfoniaorkesteri, johtajana Christian Lindberg. BIS 2480.

1900-luku tuotti koko joukon synkkiä sinfonikkoja, mutta Allan Pettersson (1911–1980) on siinäkin seurassa vakava ilmestys. Hänen musiikkinsa ei ollut aikansa moderneinta, mutta riitasointuja riittää ja valoa on vähän. Ensimmäinen sinfonia valmistui 1951, kun hänellä oli diagnosoitu nivelreuma. Sinfoniat nro 10–16 syntyivät 1970-luvulla Petterssonin vierailtua kuoleman porteilla. Toiseksi viimeinen sinfonia nro 15 (1978) on muiden myöhäisteosten tapaan yksiosainen, raastavien tunteiden hallitsema vyöry, joka ohenee hetkeksi haikeaksi, sooloviulun keventämäksi suvannoksi. Yli puolituntinen koitos on jaoteltu levylle partituurinumeroin, mikä kuvastaa musiikin ankaraa liikettä kohti eleetöntä loppua.

Pettersson kouluttautui 1930-luvulla alttoviulistiksi, josta kertoo opintovuosina valmistunut muutaman minuutin soolofantasia. Elämän toiselta laidalta tulee postuumisti vuonna 1988 kantaesitetty alttoviulukonsertto, solistinaan vahvalla latauksella ja notkeasti soittava Ellen Nisbeth. Teos saattoi jäädä Petterssonin kuollessa vaille viimeistelyä, mutta tässä yhteydessä se kuulostaa moniulotteisemmalta kuin edeltävä sinfonia. Yksiosainen rakenne on samalla tavoin sinfoninen, mutta sooloääni tuo siihen omakohtaisen ja orkesterin kanssa jännitettä luovan elementin. BIS:n Pettersson-sarja valottaa tärkeää osaa skandinaavisesta sinfoniaperinteestä.

Antti Häyrynen

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

orkesterit ja konsertot