sunnuntai marraskuu 27. 2022

Franz Schubert

Franz Schubert: Sinfoniat, Zauberharfe-alkusoitto, Rosamunde-näyttämömusiikki, Adrast: Surumarssi. Ruotsalainen kamariorkesteri, johtajana Thomas Dausgaard. BIS 2514 (4 cd).

Periodityylin tempoista, törähtävistä vaskista ja kovakapulaisista patarummuista on jo tullut uusi normi, joten pelkästään näillä oivalluksilla Thomas Dausgaard ja nykyaikaisilla soittimilla soittava Ruotsalainen kamariorkesteri eivät tuo mitään mullistavaa Schubertin sinfonioihin. Historiatietoinen ote raikastaa sinällään nuoren Schubertin musiikkia – hän oli kuudennen sinfonian valmistuessa 21-vuotias – paljon enemmän kuin vaikka Mendelssohnin tai Schumannin sinfonioita. Näistä esityksistä ei erotu holhoavaa setämäisyyttä, vaan scherzot ja finaalit rientävät täynnä draamaa ja elinvoimaa. Kaikkea elävöittää joustava temponkäsittely, mikään ei latistu mekaaniseksi suorittamiseksi.

Dausgaard valaa teoksiin viatonta viehkeyttä, jota riittää myös hitaisiin osiin. Kaksi viimeistä sinfoniaa, ”Keskeneräinen” ja ”Suuri” C-duuri-sinfonia, ovat erityistapauksia. H-molli-sinfonian avausosassa taidokkaat ylimenot torjuvat episodimaisuutta, eivätkä musiikin melodramaattiset piirteet lipsu yli äyräiden. Andante on perinteeseen nähden hyvin con moto, mutta ei osoittelevasti – sivuteemaan kuuluva herkkyys on tallella. C-duuri-sinfoniassa orkesteri nautiskelee sointikeksinnöistä ja valaa matkaansa sadunomaista eeppisyyttä. Koko sykliä ja sen oheen levytettyjä teoksia leimaa kiintymys Schubertin musiikkiin, sen kauneuteen ja jokaiseen valppaasti toteutettuun yksityiskohtaan.

Antti Häyrynen

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

orkesterit ja konsertot