tiistai kesäkuu 28. 2022

Enno Poppea vangitsevasti

Enno Poppe: Filz, Stoff, Wald. Tabea Zimmermann, alttoviulu, Ensemble Resonanz, johtajana Enno Poppe. Wergo 7399 2.

 

Nykymusiikissa pitäisi kaiken olla mahdollista, mutta tyylien sijasta rajalinjoja vetävät toisinaan kokoonpanot. Suurelle orkesterille sävellettäessä laitetaan mielellään kaikki herkut peliin, erityisenä huomion kohteena lyömäsoitinvalikoima. Kamariorkesterit ja ensemblet ovat erikoistuneempia ilmiöitä, joille on tullut tavaksi kartoittaa soittotapoja, virityksiä, sointurakennelmia ynnä muuta. Niin tekee myös saksalainen Enno Poppe (s. 1969) hampurilaiselle Ensemble Resonanzille säveltämissään teoksissa. Hän korostaa itse mikro- ja makrotasojen, viimeisilleen hiottujen yksityiskohtien ja suurten rakenteiden saumattomuutta, mutta säveltäjän johtamissa esityksissä korostuu detaljeihin kiinnittyvä tekninen taituruus.

Sävellysotsikot, ”Viltti” (2014), ”Aine” (2018) ja ”Metsä” (2010), eivät paljasta teoksista paljoa, enemmänkin säveltäjän mieltymyksestä lyhyisiin nimiin. Tabea Zimmermannille sävelletystä Filzistä syntyy kolmiosaisesti konsertoiva, vaikka ei aivan perinteinen rakennelma. Zimmermannin alttoviulusta vyöryvät virtuoosiset tehot on motivoitu hyvin, ja neljällä klarinetilla vahvistettu jousiyhtye soi mielikuvituksellisesti. Koko teos etenee sivulle vilkuilematta tässä ja nyt.

Stoffissa vaikutelma on suoraan sanottuna ankeampi, vaikka mikrointervalleista ja minimalistisesti pisaroivista rytmeistä irtoaa loppuun kiristyvää intensiteettiä. Poppelle viulun neljä kieltä ovat eräänlainen ”minikvartetti”, joka Waldissa laajenee neljän jousikvartetin koitokseksi. Vaihtuvat jousitehot uppoavat siinä luontevasti liki puolituntiseen, hitaammin kypsyvään kokonaismuotoon. Hampurilaisyhtyeen soitto on levyn täydeltä häikäisevää.

Antti Häyrynen

orkesterit ja konsertot