Elektroakustisiin teoksiin keskittyvän kotimaisen defunensemblen levy Hyperrealistic Songs on kuin kävelisi avantgarde-ympyrää älyllisen ohi takaisin keholliseen: sen soinnilla on enemmän yhteistä hardcore-punkin, noisen ja industrialin kanssa kuin vaikkapa, sanotaan, sarjallisen perinteen. Hikari Kiyaman Death Metal Rock With Headbang muistuttaa riffikkäässä blastbeat-kaoottisuudessaan ilahduttavasti John Zornin ristiinpölytyksiä, aueten impressionistisiin fragmentteihin rupisen rumpukoneen päälle ja syöksyen jälleen free-häröpalloon. Asta Hyvärisen Improbable tuo mieleen teollisen rappeutumisen, dark ambientin, Coilin ja Mika Vainion; kotikuuntelussa huomio pysyy hyvin mimesiksessä, joista löytyy […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
