Terhi Dostal on Saksaan asettunut pianisti ja säveltäjä, joka ”Suomalaisissa vaikutelmissaan” tarjoilee sikäläiselle yleisölle yhden poikkileikkauksen suomalaisesta pianotaiteesta. Ilmari Hannikainen oli kosmopoliitti, jonka pianistinen tausta oli toisaalta Venäjällä (Siloti) ja toisaalta Ranskassa (Cortot). Kumpikaan linja ei oikein puhkea kukkaan Dostalin teräksisissä tulkinnoissa, joissa impressionistinen hämy tai vanhan maailman charmi ovat sivuosassa. Sibeliuksen pianoteoksista ovat levylle päätyneet tutut op. 5 Impromptut ja op. 68 Rondinot. Kovanpuoleinen äänitys korostaa nopeissa osissa kulmikkuutta, joka tasaantuu rauhaisammissa kappaleissa.
Helvi Leiviskän uusklassinen ja alle viisiminuuttinen sonatiini hyötyy Dostalin määrätietoisesta otteesta. Vakava pohjavire väistyy Scherzando-finaalissa, joka sekin enemmän kipinöi kuin ilakoi. Samanlainen henki puhaltaa myös Dostalin omassa, pandemian aikana 2020 syntyneessä sonatiinissa. Ahkera kuviointi voi rinnastua impressionismiin, mutta terävät särmät viittaavat enemmän Poulencin tai Prokofjevin motorismiin, johon finaalissa lisätään nykysvengiä. Musiikista kantautuu silti vaikutteita enemmän Dostalin oma ääni, ja olisikin kiintoisaa kuulla lisää hänen teoksiaan.
Antti Häyrynen
