Bachin Goldberg-muunnelmat kuuluu niihin klaveristisiin aarreaittoihin, jotka aukeavat monenlaisilla avaimilla. Sen vuoksi kaksimanuaaliselle cembalolle sävellettyä teosta esitetään ja levytetään edelleen eniten pianolla, ja vaikka siitä seuraa tiettyjä teknisiä haasteita, musiikilliset palkinnot ovat sitäkin suurempia. Klara Würtz on soittanut vuosikausia Piano Classicsin ja Brilliant Classicsin kaltaisten edullisten levymerkkien työmyyränä, ja saavutuksiin on kertynyt aimo annoksia Mozartin, Beethovenin, Schubertin ja Schumannin pianomusiikkia. Würtz on tehnyt niissä pätevää jälkeä, mutta tämä Bachin Goldberg-muunnelmien levytys voi silti yllättää, myös Piano Classicsin mainiolla äänityksellä.
Würtz on saksalaisen perusteellinen, soittaa kaikki kertaukset ja demonstroi kontrapunktia määrätietoisella jämeryydellä ja selkeydellä. Silti hänen tulkintansa Goldberg-muunnelmista on ennen muuta iloinen, ketterästi tanssiva ja riuskoissa tempoissaan vetävästi etenevä. Jotkut voivat puunata yksittäisiä numeroita hivelevämmällä kosketuksella, mutta Würtzin ote on valloittavan suorasukainen ja tiukasti kiinni musiikissa samalla nautiskellen kokonaisuudesta syntyvästä freskosta, joka muistuttaa Breughelin maalauksia. Rikkautta on myös antaa tilaa hitaiden muunnelmien reflektiolle ja tarpeen tulleen liioittelemattomalle surulle. Aarian kertaus lopussa on kuin mutkaton maaliintulo elämää kuhisevan kiertoajelun jälkeen.
Antti Häyrynen
