maanantai elokuu 8. 2022

Johannes Brahms

Johannes Brahms: jousisekstetot nro 1 op. 18 ja nro 2 op. 36. Belcea-kvartetti, Tabea Zimmermann, alttoviulu ja Jean Guichen Queyras, sello. Alpha 792.

Voiko orkestraalisemmin ja muhkeammin jousisekstetto enää soida kuin näissä esityksissä? Paikoin tuntuu aivan siltä, kun kuuntelisi sinfoniaorkesteria. Silti soitossa ei ole mitään prässäävää tai turboilevaa, vaan kaikki virtaa luonnollisesti ja lämpimästi. Hunajaakin on, mutta ei onneksi niin ylenpalttisesti kuin Amadeus-kvartetin ja kumppaneiden levytyksessä. Läpikuultavuus ja tekstuurin selkeys säilyvät aina lähtökohtana, ja soinnissa on kosolti valonhämyä. Brahms on nauttinut mahdollisuudesta syventää kvartettisointia alttoviululla ja sellolla, ja Tabea Zimmermann ja Jean Guichen Queyras tuntuvat toimivan yhteen hitsautuneen Belcea-kvartetin kiihottajina. B-duuri- ja G-duuri-kvartettojen luonne-ero korostuu, edellisen kouriessa tummia syvyyksiä ja jälkimmäisen kylpiessä valon eri sävyissä.

Harri Kuusisaari

Edellinen artikkeliDmitri Shostakovitsh
Seuraava artikkeliLudwig van Beethoven

Soitin- ja kamarimusiikki