Kadonneiksi luultuja sävelhelmiä digitaalimuotoon pelastava Artie Music on toteuttanut kulttuuriteon julkaistessaan nykypolville tuntemattomaksi jääneen Kalevi Hartin keskeisen tuotannon.
Levy todistaa, että Metropolitan School of Musicissakin opiskellut Hartti (1927–1964) oli otteeltaan kotimaisten jazzpianistiemme kärkiluokkaa. Hartista sukeutui kuitenkin ”käyttömusiikin” tekijä ja tärkeimpiä säveltäjiä 1950-luvun Fennada-Filmissä, jossa hänen skaalansa ulottui komedioista film noiriin ja sotilasfarsseista draamaan.
Muun muassa Yö on pitkä -rikoselokuvan musiikista levyllä kuullaan Harmony Sistersin Maire Ojosen tulkitsema lattari Kiltti tyttö. Hartin lahjakkuutta melodian, harmonian ja rytmin käsittelyssä kuvastelee puolestaan tenhoava instrumentaali Five O’clock Rumba elokuvasta Kasvot kuvastimessa.
Musiikki ei ollut monitaitoisen Hartin ainoa yhteys elokuvaan, vaan hän nousi monesti pianopallilta kameran eteen näyttelijänä. Näin myös edellä mainitussa elokuvassa, jonka kohtauksissa soi myös jazzia tihkuva läpimurtosävellys Dolorosa.
Monia levyn kappaleista tulee kuunnelleeksi eri korvalla, kun tietää säveltaiteilijan tragedian. Hartin erityislahjakkuutta ei aikalaisten piirissä aina ymmärretty, ja herkkä taiteilija ajautui alkoholin ja huumeiden piiriin, päätyen itsemurhaan vain 37-vuotiaana.
Kansivihkon kuvissa hurmaavasti hymyilevälle nuorelle muusikolle elämä vaikuttaakin olleen usein ”dolorosaa”, kärsimystä. Levy alkaa ja päättyy itseoikeutetusti otsikkosävelmään, josta kuullaan suomen- ja englanninkieliset versiot. Varsinkin jälkimmäisen sinisiä säveliä taivutellessaan solisti Olavi Virta on saattanut kuvitellut itsensä ”Suomen Sinatraksi”.
Levyn tuhti oheisvihkonen nostalgisine kuvineen todistaa, että fyysisellä äänitteellä on paikkansa suoratoistomusiikinkin aikakaudella. Eipä tarjoile Spotify tällaista tietopakettia kuunneltavasta musiikista, ei.
Tommi Saarela
