Lyhytelokuville on festivaalinäytökset ja lyhyille kaunokirjallisuuden muodoille kokoelmat tai vihkojulkaisut, mutta oopperan saralla on nykyään normina, että teoksen on tultava toimeen konsertin mittaisena kokonaisuutena tai osana kahden teoksen kokoillan esitystä. Alle tunnin pituisten oopperoiden asema on hankala. Syyskuussa Helsingissä nähtiin kuitenkin kaksi vapaan kentän oopperatuotantoa, joissa esiteltiin minikokoisia oopperoita: perjantaista sunnuntaihin esitettiin Kansallisoopperan Alminsalissa Taite ry:n ja Avanti!n Väinö Raitio -oopperakokonaisuutta otsikolla Neijonnälkä, pari viikkoa sitten taas nähtiin Kansallisteatterin Omapohjassa kaksi Paul Hindemithin pienoisoopperaa. Tuotannot […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
