Mikä sai orkesterit turboilemaan?

Tunteiden hehkua ja soinnin intensiteettiä pidetään nykyisin ”romanttisen” soittotavan merkkeinä, joita kilpailuissakin arvostetaan, mutta historiallisesti ottaen kyseessä on väärinkäsitys. Romantiikan aikana etsittiin ennen muuta vivahteita. Markus Sarantola selvittelee uudessa Rondossa sitä, miten syntyi moderni, yhdenmukainen turbosointi.

Tapasimme myös suomalaisen musiikin grand old manin Ilkka Kuusiston, jonka uusi Aino Ackté –ooppera saa vihdoin kantaesityksensä Kansallisoopperan ensin hyllytettyä tilaamansa teoksen. Kuusisto kertoo urastaan ja haasteesta säveltää ihminen.

Henkilökuvissa esittelemme vanhan ja uuden musiikin saralla ansioituneen sopraanon Tuuli Lindebergin ja jazztrumpetisti Verneri Pohjolan. Kummallekin uralla on ollut oleellista oman tien löytäminen – Pohjolalla vieläpä suuren isän selän takaa. Pietarilaisen musiikin originelli Leonid Desjatnikov puolestaan kertoo siitä, miten kliseitä voi käyttää taiteen aineksina.

Selvittelimme myös säätiöiden roolia musiikin tukijana: ketä tuetaan ja miten? Reportaasi Salzburgin musiikkijuhlilta välittää tunnelmia uudistuneesta eliittitapahtumasta.

Edellinen artikkeli”On hauskaa säveltää ihmisiä”
Seuraava artikkeliArvio: 1900-luvun minioopperoissa on tiiviyden voimaa