Tyylikäs lied-ilta

Jingjing Xu on mennyt kovasti eteenpäin taiteessaan Mirjam Helin -laulukilpailun voittonsa jälkeen. © Staatsoper Berlin

Jingjing Xu, mezosopraano, Hikaru Kanki, piano. Hugo Wolf, Paolo Tosti, Maurice Ravel, Benjamin Britten, Wang Wei, Li Yinghai, Lu Zaiyi, Ralf Gothóni. Sibelius-Akatemian konserttisali, Helsinki Seriös -sarjan konsertti Sibelius-Akatemian konserttisalissa 15.3.2026.

Toissavuotisen Mirjam Helin -kilpailun voittaja, Berliinin valtionoopperan oopperastudiossa työskentelevä Jingjing Xu ja pianisti, Hannoverin musiikki-, teatteri- ja mediakorkeakoulussa (mikä kiintoisa kombinaatio!) lehtorina toimiva Hikaru Kanki muodostavat ihanteellisen tasapainoisen liedparin. Se kävi selväksi heti Hugo Wolfin ensimmäisestä Mörike-laulusta Der Knabe und das Immlein.

­Xu toteutti pitkin iltaa liedlaulajan arvokkainta hyvettä: hän tulkitsi musiikkiin vaatetettua runoutta poimien teksteistä koskettavasti, liioittelematta, herkkyydet ja hauskuudet. Kanki myötäili joustavasti, vaistoten joka tunnelman viemättä koskaan tilaa Xulta. Mutta kun Wolfin Abschiedin (joka kriitikon lempilied?) lauluosuus poikkeuksellisen hauskasti päättyi, oli Kankin vuoro revitellä ja näyttää osumatarkkaa virtuositeettiaan.

Francesco Paolo Tostin laulusarja Gabriel D’Annunzion runoihin piehtaroi menetetyn rakkauden ja kuolemankaipuun tuskassa. Se avartaa mukavasti kuvaa Tostista vähän heppoisten laulelmien nikkarina. Xu ja Kanki eivät paisutelleet laulujen välillä dramaattisiksi yltyviä käänteitä. Niille, jotka ehkä kaipasivat ooppera-aarioita, nämä laulut saattoivat toimia hyvinä korvikkeina.

Huumorintajuaan Xu ja Kanki pääsivät esittelemään Maurice Ravelin eläintarinoissa Histoires naturelles. Edelleen ilmaisu säilyi maltillisena, mutta ah, miten herkullisen kutkuttavasti he näitä Ravelin Jules Renardinoveliin (renard, suom. kettu) teksteihin säveltämiä hienonhienoja eläinakvarelleja tulkitsivat.

Benjamin Brittenin kehtolaulut eri runoilijoiden teksteihin veivät pienokaisen lempeistä nukutustunnelmista työlästyneen äitiparan kiukuttelun kautta takaisin suloiseen vauvapehmeyteen ja legaton linjakkuuteen.

Kolmesta kiintoisasta kiinalaislaulusta keskimmäinen, Li Yinghain Öinen ankkuripaikka vaahterasillalla oli hurmaava, tumma tunnelmapala.

Ilta päättyi Ralf Gothónin riemukkaisiin sovituksiin suomalaisista kansanlauluista. Nyt ihastutti estoton, railakas huumori sekä häkellyttävän selkeä suomen kielen artikulaatio. Xu lauloi kuudella kielellä, ja ihmetellä täytyy joka kielen ääntämisen autenttisen oloista kauneutta, ulkomaalaisille kinkkisiä suomen y-, ä- ja ö -vokaaleja myöten. Toinen ihmetyksen aihe oli Xun hengitystekniikka: en nähnyt, edes pitkien legatokaarien jälkeen, hänen palleansa liikahtavan kertaakaan tiukan, tyylikkään iltapuvun sisällä.   

 

Edellinen artikkeliJakub Hrůša: ”Harmonia on avainsana”
Seuraava artikkeliErään tapon tarina

1 KOMMENTTI

  1. Kiitos mainiosta arviosta. Oli ihana ilta. Jingjing Xu esiintyy tänä vuonna myös Tapiola Sinfoniettan ja RSO:n solistina sekä Lemin musiikkijuhlien avajaiskonsertissa (23.7.2026 Lemin kirkko).