Festivaalien yllätyspussi

Tunnelmia Kumauksen ensimmäisestä editiosta 2019.

Miltä kuulostaa kamarifestivaali, jonka ohjelmaa et tiedä etukäteen? Toista kertaa Lappeenrannassa järjestettävä Kumaus luottaa yleisön ennakkoluulottomaan uteliaisuuteen.

Kumaus-festivaali saa toisen editionsa Lappeenrannassa 10.–12. syyskuuta, mutta tässä ennakkouutisessa ei ole tarpeen jättää festivaaliohjelmalle tilaa. ”Meillä on kolme pääkonserttia, osat I, II ja III, jotka ovat käytännössä sokkokonsertteja, kantaesitysten säveltäjätietoja lukuun ottamatta”, kertoo harmonikansoittaja Janne Valkeajoki, yksi festivaalin kolmesta taiteellisesta johtajasta kontrabasisti Helka Seppälän ja lyömäsoittaja Lauri Pekkarisen ohella.

”Inspiraatio yllätyskonsertteihin tuli sokkoelokuvanäytöksistä ja muun muassa Saksasta löytyvistä sokkoravintoloista, joissa syödään pilkkopimeässä”, valaisee Seppälä.

”Eikä pidä unohtaa esityspaikkaamme Kulttuuritila Nuijamiestä, joka on vanha elokuvateatteri. Tilan ainutlaatuisuus sai miettimään, että täällä voisi tehdä jotain uniikkia”, Valkeajoki jatkaa. Viikonlopun aikana Kumaus levittäytyy Nuijamiehen pääkonserttien ohella myös Lappeenrannan linnoitukseen, kauppakeskus IsoKristiinan parkkihalliin ja Makea-kahvilaan – tosin näiden muiden konserttien ohjelma ei samalla tavalla ole salaisuus.

Taiteellinen johto on yrittänyt ottaa selvää, löytyykö vastaavanlaisia tapahtumia muualta maailmasta. ”Sen verran, mitä kuraattorien kanssa olen keskustellut, niin pahemmin ei tällaista konseptia löydy. Amsterdamissa on kuulemma järjestetty jotain vastaavaa, mutta muuta ei ole vastaan tullut”, Valkeajoki sanoo.

Sokkokonserttien konsepti sallii kuratoida samoihin tilaisuuksiin hyvin moninaista musiikkia ja taidetta. Ensimmäisessä Kumauksessa vuonna 2019 muun muassa jazztrio, Philip Glassin musiikki ja performatiivinen nykytaide löivät kättä samassa konsertissa.

”Olemme ottaneet myös mukaan esiintyjiä useammasta genrestä. Tänä vuonna heihin kuuluvat muun muassa spoken word –artisti SITOIN ja jazz-taustainen Mikko Sarvanne, muut ovat klassisen musiikin taustaisia. Lisäksi meillä on perinne tilata kantaesitys lyömäsoittimien, kontrabasson ja harmonikan triolle, joka on aika eksoottinen yhdistelmä”, Seppälä kertoo. Tällä kertaa sävellys on tilattu Aino Tenkaselta, ja siihen yhdistyy Sampo Aatoksen visuaalinen taide. ”Konsepti sallii myös ottaa vanhemmasta musiikista teoksia tai säveltäjiä, jotka eivät ole niin tuttuja. Meillä ei ole painetta siihen, että yleisö ei saavu, koska eivät ole koskaan kuulleet konsertin säveltäjistä. Haluamme kuitenkin luoda mahdollisimman kattavan ohjelmakokonaisuuden, ei pelkkää nykymusiikki-rapsuttelua.”

”Ja toisaalta voimme soittaa myös vaikka Mozartia tai Beethovenia, ja sekin on raikkaampaa, kun kävijä ei ennakkoon mieti, että jaahas, menenpä kuuntelemaan Beethovenin jousikvartettoa”, Valkeajoki jatkaa. ”Vuoden 2019 yleisöpalautteen perusteella konseptimme oli suoranainen hitti, ja ylitimme kävijätavoitteemme.”

Tapahtumapaikka ei ole sattumalta valittu: Valkeajoki on Lappeenrannasta lähtöisin ja Seppälä ja Pekkarinen puolestaan soittavat Lappeenrannan kaupunginorkesterissa. ”Kulttuuritapahtumille on Etelä-Karjalassa selvästi kysyntää, vaikka Lemin musiikkijuhlat toki löytyvätkin naapurikunnasta”, Valkeajoki muistuttaa.

”Kuusi vuotta Lappeenrannassa asuneena saattaa ulkopuolisen kuva olla, että kaupungissa ei tapahdu paljoa, mutta festivaalia tehdessä olen huomannut, että kulttuurin tekemiselle on täällä nouseva halu ja paljon kytevää underground-toimintaa”, Seppälä jatkaa. ”Yhteistyökumppaneita on ollut yllättävän helppo löytää, mutta samaan aikaan tällaiselle festivaalille on myös ollut tilaa ja tilausta.”

Santeri Kaipiainen

Konserttien ajat ja paikat Kumauksen verkkosivuilla.

Edellinen artikkeliMaailmat kohtasivat Musikfest Berlinissä
Seuraava artikkeliCollonin RSO-kauden avaus oli nousujohteinen kokonaisuus – muttei kertahurmaukseen saakka