torstai huhtikuu 18. 2024

Kolmatta kertaa järjestetyssä Etnogaalassa palkittiin suomalaisia kansanmusiikin toimijoita

Juurakko palkittiin Vuoden artistina tämän vuoden Etnogaalassa. © Maarit Kytöharju

Torstaina 9. tammikuuta juhlittiin Helsingin Tavastia-klubilla kolmatta kertaa Etnogaalaa, Suomen kansanmusiikkimaailman palkitsemistilaisuutta ja eräänlaista kansanmusiikin ja maailmanmusiikin minifestivaalia.

Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen (KEK) järjestämässä Etnogaalassa neljä eri raatia jakoi palkintoja seitsemässä kategoriassa. Gaalassa jaetut palkinnot olivat 1000–2000 euron arvoisia rahapalkintoja tai muita palkittujen toimintaa edistäviä etuuksia. 

Koko gaala käynnistyi tanssiin kutsulla, joka on myös tämän vuoden kansanmusiikin ja kansantanssin alan virallinen teema. Niinpä Tavastialla lämmiteltiin Pispalan sottiisin paritanssilähettiläiden sekä kansanmusiikin ja kansantanssin opiskelijoiden johdolla. Esiintyjinä palkintojenjaon lomassa gaalassa kuultiin Vuoden ilmiö -palkinnon saanutta Amanda Kaurannetta, Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkintoehdokkaana ollutta Aili Järvelää, neljän naisen muodostamaa pelimanniyhtye Enkeliä, Compañía Kaari & Roni Martinia sekä Helsinki-Cotonou Ensembleä. Huuliharpisti Jouko Kyhälä soitti Etnogaalan viralliset palkintofanfaarit.

Palkintojen saajista päätti neljä eri palkintoraatia. KEK:n asettama gaalan pääraati teki voittajavalinnat kategorioissa Vuoden artisti, ilmiö, tanssintekijä ja tulokas. Kolmessa muussa kategoriassa valinnan tekivät kunkin palkinnon myöntäjän – Music Finlandin, Maailman musiikin keskuksen sekä Suomen musiikintekijät ry:n – asettamat raadit.

Vuoden artisti -palkinnon saajaksi pääraati valitsi Juurakko-yhtyeen. Perusteluissaan raati kuvailee yhtyettä persoonalliseksi kokoonpanoksi, joka koettelee genrerajoja, mutta yhdistelee kuitenkin perinnettä ja nykymusiikkia. “Yhtyeen sovituksissa käytetään soittimia taitavasti ja säästeliäästi ja sovituksissa kansanmusiikin henki kohtaa bluesin.” Yksi Music Finlandin vientipäälliköistä, etnoasiantuntija Henna Salo puolestaan mainitsi Juurakon “supervoimiksi” muun muassa räjähtävän karisman sekä laulujen “poikkeuksellisen hienot ja hurjat tarinat”. “Trendien mukaanhan tässä mentiin: sataprosenttisesti naiskokoonpano jätti tänä vuonna miesehdokkaat taakseen”, Salo analysoi voittajavalintaa.

Vuoden tulokkaaksi puolestaan valittiin tuomariston takavasemmalta yllättänyt, kalevalaista taidepoppia esittävä helsinkiläinen Vimma-yhtye. “Yhtyeellä on kunnianhimoinen ote instrumentaalimusiikin tekemiseen, vaikka suomen kieltäkin käytetään, tuoden myös politiikkaa kuvaan mukaan. Vuoden tulokas on nimensä veroinen setti nuorta energiaa, taitoa, intohimoa, tyylitajua, tekemisen meininkiä ja kantaaottavuutta” raati kertoi perusteluissaan. Vimman musiikilliset vaikutteet ulottuvat laajasti jazzista progeen. Yhtyeen keulahahmo, laulaja Eeva Rajakangas totesikin kiitospuheessaan, ettei Vimman musiikki ole kansanmusiikkia tai maailmanmusiikkia. “Ehkä meidän yhteinen haaste jokaisella täällä [Etnogaalassa] on määritellä nämä kaksi termiä uudestaan. Mitä tarkoittaa kansan musiikki? Mitä ihan oikeasti tarkoittaa maailman musiikki? Koska musiikki usein on semmonen upea eskapismin väline meille kaikille, niin jos käännetään se eskapismi yhteiseksi pakoreitiksi kohti ratkaisua”, Rajakangas totesi.

Vuoden ilmiö -palkinto myönnettiin feministiselle Verta, pornoa ja propagandaa, jumalauta! -konserttisarjalle. Konserttisarjan työryhmän muodostavat esiintyjät Amanda Kauranne, Helmi Camus, Minna Koskenlahti ja Sini Siipola, tuottaja Mari Pääkkönen sekä avustava ohjaaja Elina Lajunen. Palkintoperusteluissa konserttisarjaa kuvailtiin avoimen feministiseksi ja jopa provosoivaksi, mutta kuitenkin huolelliseen tutkimustyöhön perustuvaksi ilmiöksi. “Kokoonpano käsittelee tabuja, jotka eivät ole peruskauraa kansanmusiikkipiireissä. Vuoden ilmiö on historiatietoinen porukka, joka on samalla rohkeasti ja tanakasti kiinni tässä hetkessä, tässä yhteiskunnassa.”

Kiitospuheessaan Kauranne houkutteli ihmisiä pohtimaan, mitä etnomusiikin saralla voidaan tehdä tasa-arvon eteen. “Tasa-arvo ei voi olla vaan vuoden ilmiö”, Kauranne totesi. “Nyt on aika sille, että me otetaan kaikki sukupuolet mukaan ja mietitään sitä, miten me voidaan edistää tasa-arvoa tässä elämässä. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää uskaltaa kyseenalaistaa, tutkia, muuttua, kasvaa, ottaa ilon ja huumorin kautta. Mun mielestä taiteen tehtävä on tarjota kysymyksiä. Vastaukset te löydätte itse. Kysymys, jonka haluan jättää teille: Miten edistää tässä päivässä sellaista tulevaisuutta, jonka haluan nähdä”, Kauranne päätti puheensa.

Vuoden ilmiö -kategoriassa jaettiin myös Maaseudun sivistysliiton myöntämä kunniamaininta Emilia Lajuselle ja Suvi Oskalalle näiden hiilidioksidipäästöttömistä pyöräkiertueistaan. Vuoden tanssintekijäksi Etnogaalan raati nimesi näyttämötaiteen moniosaaja Timo Saaren. Suomen musiikintekijöiden asettama raati puolestaan palkitsi muusikko Timo Alakotilan Vuoden kansanmusiikkitekijänä, ja Music Finlandin raati Vuoden kansainvälistyjänä harmonikkataiteilija Johanna Juholan. Maailman musiikin keskus taasen myönsi Risteys-palkinnon klezmer-muusikko Eva Jacobille.

Etnogaalan tuottaja Sirpa Lahden mukaan gaala heijasteli ohjelmallaan ja voittajavalinnoillaan tämän hetken maailmaa ja ilmiöitä hyvin. “Kansanmuusikot ovat ajassa kiinni, haluavat ottaa kantaa ympäröivään maailmaan”, Lahti totesi. Juuri ennen Etnogaalan pääkategorian eli Vuoden artisti -palkinnon saajan julkistamista gaalan pääpalkintoraadin jäsen, toimittaja-muusikko Tove Djupsjöbacka puolestaan totesi “yhteisen etnokaton” alle mahtuvan monenlaisia ilmiöitä, mikä näkyi myös tämän vuoden gaalassa. Salo taas jäi kaipaamaan varsinkin ehdokasasettelussa perinteistä suomalaista kansanmusiikkiosaamista, kuten kaustislaista viulunsoittoa tai runolaulua. “Vähemmistöjen musiikkia soisin itse nostettavan vielä lisää. Ehkä ensi vuonna nähdään ehdokaslistoilla vielä lisää romaniperinnettä, suomenruotsalaisuutta tai vaikkapa uussuomalaisten mukanaan tuomia musiikkeja”, Salo pohti palkintojenjaon jälkeen.

Koko eilinen Etnogaala on katsottavissa toistaiseksi Yle Areenassa.

Tuoreimmat uutiset