Kaupunginorkesterien kevätkaudet käynnistyvät vähitellen, mutta millainen mahtaa olla oopperan ja operetin kevät? Suomen kansallisoopperan ohella teatterit ja oopperaseurueet valmistavat kevään aikana esityksiä niin tutuista klassikoista kuin vähemmän kuulluista harvinaisuuksistakin.
Kansallisoopperan kevätkaudella nähdään ensi-illat Richard Straussin Ariadne auf Naxosista (tammi–helmikuussa), Wolfgang Amadeus Mozartin Don Giovannista (maaliskuussa), Pjotr Tšaikovskin Jevgeni Oneginista (maalis–huhtikuussa) ja Richard Wagnerin Valkyyriasta (touko–kesäkuu). Lisäksi tarjolla on lapsille suunnattu puolentunnin versio Wagnerin Reininkullasta. Mikäli matka Kansallisoopperaan on liian pitkä, Don Giovannin 11.3. esitys sekä Valkyyrian 23.5. esitys lähetetään suorana myös Internetissä. Mielenkiintoisena tärppinä nostettakoon baletin puolelta Kansallisbaletin versio Georges Bizet’n Carmenista. Balettiversiossa kuullaan Bizet’n säveltämää musiikkia, mutta ei aivan samaan tapaan kuin oopperassa, ja oopperan musiikkia höystetään myös Bizet’n muilla espanjalaishenkisillä sävellyksillä.
Kansallisooppera ei suinkaan ole ainoa taho, joka Suomessa tuottaa oopperaesityksiä. Jyväskylässä oopperan ystävillä on joulukuun viimeisestä päivästä lähtien ollut mahdollisuus nähdä Jyväskylän oopperan tulkinta Giacomo Puccinin La Bohèmesta. Ooppera on maailman esitetyimpiä, ja Jyväskylän teatteritalossa siitä nähdään yli 20 ohjausta New Yorkin Metropolitan-oopperaan tehneen italialais-amerikkalaisen ohjaaja Fabrizio Melanon versio. Solisteina lavalla kuullaan ja nähdään suomalaisia huippunimiä sekä kansainvälisiä vieraita, mm. Marjukka Tepposta, Anamarija Knegoa, Aljaž Farasinia ja Kevin Greenlaw’ta. Orkesterina toimii kapellimestari Ville Matvejeffin johtama Jyväskylä Sinfonia. Tuotanto on Jyväskylän oopperan ja kroatialaisen Rijekan oopperan yhteistyö. Esityksiä on vielä jäljellä seitsemän, viimeinen 8.2.2020.
Helsinkiläinen oopperayhdistys Helsinki Opera tuo nyt tammikuussa Helsingin Aleksanterin teatterin lavalle viimeksi vuonna 1953 nähdyn Tauno Pylkkäsen (1918–1980) säveltämän Mare ja hänen poikansa -oopperan (1943). Toisin kuin muut aikansa suomalaissäveltäjät, Pohjolan Pucciniksikin kutsuttu Pylkkänen keskittyi pääasiassa oopperamusiikin säveltämiseen, ja nyt esitettävä ooppera oli aikanaan säveltäjän läpimurtoteos. Oopperan libretto pohjautuu kirjailija Aino Kallaksen Viron Liivinmaalle sijoittuvaan traagiseen näytelmään. Ohjaaja Ville Saukkonen sijoittaa oopperan tapahtumat 1940-luvun neuvostomiehityksen Viroon. Rooleissa laulavat Marjatta Airas, Tero Halonen, Henri Tikkanen, Esa Ruuttunen sekä Alexandre Goncharov Dias. Helsinki Opera Orchestraa johtaa kapellimestari Erkki Lasonpalo. Oopperan kaikki viisi esitystä ajoittuvat tammikuulle, ensi-ilta on 10. tammikuuta.
Beethoven-juhlavuottakaan ei oopperan maailmassa ole täysin sivuutettu. Tammikuun 17. päivä Oulun teatterin suurella näyttämöllä saa nimittäin ensi-iltansa Ludwig van Beethovenin ainoa ooppera Fidelio. Oulun Fidelion ohjaa tämän hetken kysytyimpiin oopperaohjaajiin kuuluva Tuomas Parkkinen, ja rooleissa nähdään kokeneita kansainvälisiä tähtiä ja kilpailuissa menestyneitä nuoria lupauksia, mm. Silja Aalto, Kenneth Tarver, Kristian Moisnik sekä Lappeenrannan laulukilpailujen naisten sarjan viime vuonna voittanut Virva Puumala. Oopperaorkesterina toimii Oulu Sinfonia, jota johtaa viulisti-kapellimestari Huba Hollókoi. Yhteensä 10 esitystä tammi-helmikuun aikana.
Joonas Kokkosen vuonna 1975 säveltämästä Viimeisistä kiusauksista nähdään helmikuussa Espoonlahden kirkossa mielenkiintoinen versio, sillä orkesterin virkaa toimittavat urut ja piano. Kokkosen ainoa ooppera on noussut vuosien saatossa suomalaisen oopperan klassikoksi ja sitä on esitetty satoja kertoja, jopa ulkomailla. Espoonlahden kirkossa kuultava ja nähtävä Jukka Saarmanin ohjaus nähtiin jo Lahden urkuviikoilla viime elokuussa ja nyt se tuodaan kahden esityksen ajaksi Espooseen 7.–8. helmikuuta. Rooleissa kuullaan mm. oopperan ohjannutta Saarmania, Sirkka Parviaista sekä Juha Pikkaraista. Kapellimestarina toimii Esa Heikkilä.
Tampere-talossa puolestaan nähdään helmikuussa suuremman skaalan oopperatuotanto. Talon 30-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoon kuuluva Bizet’n Carmen saa ensi-iltansa ystävänpäivänä ja sitä esitetään yhteensä kuusi kertaa 14.–29. helmikuuta. Marco Bjurströmin ohjaaman oopperan nimiroolin esittää mezzosopraano Niina Keitel, joka lauloi Carmenina menestyksekkäästi viimeksi saksalaisessa Bonnin oopperassa. Muissa rooleissa kuullaan Arturo Chacón Cruzia, Marjukka Tepposta ja Tommi Hakalaa. Oopperaorkesterina toimii kapellimestari Alberto Hold-Garridon johtama Tampere Filharmonia.
Helsinkiläinen Opera Box puolestaan tuo maaliskuussa Aleksanterin teatteriin Puccinin Turandot-oopperan Saukkosen ohjaamana. Orkesterina oopperassa kuullaan Sinfonietta Ariadnea Jonas Rannilan ja Ruut Kiiskin (27.3.) johtamina. Solisteina laulavat mm. Satu-Kristina Vesa, Emriikka Salonen, Giuseppe Varano, Ragaa El Din, Niklas Spångberg, Aarne Pelkonen ja Ville Salonen. 21.3. ensi-iltansa saava tuotanto nähdään Aleksanterin teatterin lavalla seitsemän esityksen verran.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ooppera ja orkesteri esittävät Mozartin koomisen oopperan klassikkoteoksen Così fan tutten. Oopperan ohjaa Vilppu Kiljunen, kapellimestareina toimivat Markus Lehtinen ja James Sherlock. Kaikki kuusi näytöstä soivat välillä 2.–8. huhtikuuta Musiikkitalon Sonore-salissa. 28. huhtikuuta Sonoressa soi puolestaan Ûdo Zimmermannin (s. 1943) sopraanolle ja baritonille säveltämä, tositapahtumiin perustuva kamariooppera Valkoinen ruusu. Ooppera kertoo Valkoinen ruusu -vastarintaryhmän jäseninä toimineiden sisarusten Sophie ja Hans Schollin elämän viimeisestä tunnista vankisellissä ennen teloitusta. Esitys on sopraano Kaisa Rannan taiteelliseen tohtorintutkintoon sisältyvä ensimmäinen jatkotutkintokonsertti. Hansina kuullaan baritoni Ville Rusasta, musiikista vastaavat puolestaan pianisti Pasi Helin ja harmonikansoittaja Marko Valtonen. Tämäkin ohjaus on Saukkosen käsialaa.
Aleksanterin teatterissa nähdään myös kantaesitys, kun Kari Tikan ooppera Rakkaus on väkevä kuin kuolema näkee päivänvalon huhtikuun lopulla. Ooppera kertoo koko ihmiskunnan ja luomakunnan pelastumisen toivosta, ja haastaa perinteisen moralistisen käsityksen hyvästä ja pahasta. Maisa Tikan ohjauksessa ja säveltäjän johtamana rooleissa kuullaan mm. Ruuttusta, Pelkosta, Satu Vihavaista, Elisabet Petsaloa ja viime vuonna Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan voittanutta Jussi Vänttistä. Oopperasta on neljä esitystä 23.–26. huhtikuuta.
Aivan kesän korvalla Sellosaliin palaa vielä Saukkosen syksyllä 2018 ohjaama Vincenzo Bellinin Norma. Oopperasta annetaan kolme esitystä 29.5.–2.6. ja kaikki solistit ovat tällä kertaa suomalaisia, mm. Tampereen Carmenissa laulava Keitel, Laura Leisma ja Pekka Kuivalainen. BelArte Ensembleä johtaa kapellimestari Chloé Dufresne.
Kansallisooppera ei juurikaan operettia yleisölle tarjoa. Onneksi operetin ystäviä kuitenkin hemmotellaan muiden instituutioiden taholta kevään aikana. Franz Lehárin säveltämä Giuditta nähdään Vaasan kaupunginteatterin lavalla 10.–18.1.2020 viiden näytöksen verran. Opera Boxin tuotanto sai ensi-iltansa helmikuussa 2019 Aleksanterin teatterissa ja Vaasassa se toteutetaan yhteistyössä Opera Boxin, Vaasan kaupunginteatterin, Vaasan Oopperan ja Vaasan Oopperan kuoron sekä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Esityksen ovat ohjanneet Saukkonen ja Marianna Metsälampi, Vaasan kaupunginorkesteria johtaa Rannila. Giudittan nimikkoroolissa vuorottelevat Mari Palo ja Riikka Hakola. Muissa rooleissa nähdään mm. Heikki Halinen, Emilia Vesalainen–Pellas ja Ville Salonen.
Sellosalissa esitetään kolmen esityksen verran Jacques Offenbachin Suomessa harvoin nähtyä operettia Kaunis Helena 16.–19. tammikuuta. Teos esitetään uutena suomenkielisenä käännöksenä ja ohjauksesta vastaa syystäkin Suomen tuotteliaimmaksi oopperaohjaaja kutsuttu Saukkonen. Saukkosen versiossa operetin tapahtumat sijoittuvat Pohjoismaihin ja kuvitteelliseen Sportian -valtakuntaan, jossa urheilun lisäksi kilpaillaan paitsi kauneudessa ja rakkaudessa, myös TV-visoissa. Musiikin johdosta vastaa kapellimestari Kaapo Ijas orkesterinaan Teatro Ensemble. Rooleissa mm. Vänttinen, Tero Harjunniemi, Linda Rolig ja Anni Niemelä.
Huhtikuussa Turun ruotsalaisen teatterin päänäyttämöllä puolestaan nähdään Leonard Bernsteinin Candide. Kyseessä on syksyllä 2018 Helsingin Savoy-teatterin lavalla nähty Parkkisen ohjaus. Solisteina lavalla nähdään mm. Tero Harjunniemi, Kaisa Ranta, Heikki Kilpeläinen, Annami Hylkilä, Heikki Halinen ja Heli Immonen. Kapellimestarina toimii muistakin kevään oopperatuotannoista tuttu Rannila orkesterinaan Turun filharmoninen orkesteri. Operetin uudesta suomennoksesta puolestaan vastaa Rondossakin kirjoittanut Auli Särkiö–Pitkänen. Turun ensi-ilta nähdään 3.4. ja operetista on yhteensä 4 esitystä huhtikuussa.
OperArt puolestaan vie kevään aikana kiertueelle kaksi operettia: Emmerich Kálmánin Kreivitär Marizan sekä Paul Abrahamin Viktoria ja hänen husaarinsa -operetin. Wieniläisoperettien parhaimmistoon kuuluvan Kreivitär Marizan ohjaa Anu Hälvä, joka myös vuorottelee nimiroolissa Hannakaisa Nyrösen kanssa. Muina solisteina kuullaan paikkakunnasta riippuen mm. Jyrki Anttilaa, Hannu Jurmua, Tiina Vahevaaraa ja Emilia Vesalainen–Pellasta. Operetti on mahdollista nähdä Hämeenlinnassa (6.3.), Tampereella (7.3.), Porissa (8.3.), Varkaudessa (14.3.), Kotkassa (29.3.) tai Helsingissä (4.4.). Abrahamin Viktoria ja hänen husaarinsa -operetin on puolestaan ohjannut Anselmi Hirvonen. Rooleissa kuullaan paikkakunnasta riippuen mm. Marizasta tuttuja Anttilaa, Jurmua ja Vahevaaraa sekä Laura Pyrröä ja Tiitus Ylipäätä. Kevään aikana operetti esitetään Vantaalla (3.4.), Järvenpäässä (5.4.) ja Lappeenrannassa (19.4.).
EDIT 9.1.2020 12:39 – Puumala voitti Lappeenrannan laulukilpailujen naisten sarjan viime vuonna, ei tänä vuonna, kuten artikkelissa aluksi mainittiin. Lisätty myös maininta Vänttisen menestyksestä miesten sarjassa Lappeenrannan laulukilpailuissa.
