sunnuntai toukokuu 5. 2024

Kunnianhimoa, kontakteja ja käännekohtia: Niklas Pokki muistelee Mäntän musiikkijuhlien 20-vuotista taivalta

Marc-André Hamelin Mäntän Klubin lavalla vuonna 2013. © Tomi Aho

Huomenna käynnistyvät Mäntän musiikkijuhlat täyttävät pyöreitä: vuorossa on kahdeskymmenes kerta, kun pianomusiikkiin keskittyvä tapahtuma levittäytyy konserttitiloihin ympäri Mänttä-Vilppulan kaupunkia. Musiikkijuhlien historia on täynnä maineikkaita vieraita, mutta lähtöasetelma oli sitäkin kunnianhimoisempi.

”Aluksi meillä oli hieman yli parikymppisistä koostuva opiskelijaporukka, eikä meillä kellään ollut kokemusta tapahtumien tuottamisesta, mutta kaikilla oli mieletön tahto järjestää oma musiikkitapahtuma. Paikaksi valikoitui Mänttä, josta minä ja lapsuudenystäväni, festivaalien ensimmäinen toiminnanjohtaja Otto Huttunen olimme kotoisin. Perustimme yhdistyksen ja valmistelimme yli vuoden ajan ensimmäistä, vuonna 1999 järjestettyä festivaalia”, muistelee tapahtuman historiaa pianisti Niklas Pokki, joka toimii yhä 20 vuotta myöhemmin Mäntän musiikkijuhlien taiteellisena johtajana.

Paikallisina poikina tapahtuma järjestyi helposti. ”Tunsimme asukkaat ja päättäjät. Mäntän Klubi oli vielä silloin kaupungin sydämen eli paperitehtaan omistuksessa, joten marssimme tehtaalle ja pyysimme Klubia musiikkijuhliemme konserttipaikaksi. Saimme paikan ilmaiseksi käyttöömme – sellaista se oli siihen maailmanaikaan! Samoin kerroimme kaupungintalolla, että meidän pitäisi majoittaa taiteilijoita, ja ammattikoulun asuntolan ovet aukenivat”, kertoo Pokki.

”marssimme tehtaalle ja pyysimme Klubia musiikkijuhliemme konserttipaikaksi. Saimme paikan ilmaiseksi käyttöömme – sellaista se oli siihen maailmanaikaan!”

Into ensimmäisten festivaalien aikaan oli käsinkosketeltava. ”Suurin osa taiteilijoista oli omaa ikäluokkaani, eli monet olivat 20–30-vuotiaita, vielä opiskelijoita, muun muassa Gergely Bogányi ja Antti Hotti esiintyivät, ja Matti Raekallio tuli ruokapalkalla. Se oli ikäpolvijuhla; halusimme nuorten pianistien festivaalin ja sellaisen teimme. Ohjelmassa oli harvinaista pianomusiikkia ja virtuoosimusiikkia, eräänlainen voimannäyttö, että täältä me tulemme!”

Käännekohta festivaalille oli viidentenä vuonna 2003, jolloin Finland Festivals valitsi Mäntän musiikkijuhlat vuoden festivaaliksi. ”Me kunnianhimoisesti tilasimme silloin Kalevi Aholta pianokonserton, hänen toisensa. Se kantaesitettiin Vilppulan kirkossa, Antti Siirala oli solistina ja Osmo Vänskä johti Lahti Sinfonian jousistoa. Kuuntelemassa oli 700 ihmistä. Samoja lukemia ollaan hivottu ainoastaan Radion sinfoniaorkesterin maakuntakierroksen aikaan pari vuotta sitten”, muistelee Pokki.

Fauré-kvartetti festivaaleilla vuonna 2005. © Tomi Aho

Fauré-pianokvartetin vierailu vuonna 2005 aloitti festivaalin kansainvälistymisen, ja 10-vuotisjuhlien kunniaksi saavutettiin varsinainen kansainvälisten kuuluisuuksien taso. ”Saimme Raekallion kontaktien kautta vieraaksi Cyprien Katsariksen, ja se oli niin iso juttu, että pääsimme television pääuutisiinkin. Se heijastui muihinkin konsertteihin, ja kävijämäärät nousivat.” Muita huipputason vieraita ovat muun muassa olleet Marc-André Hamelin ja Severin von Eckardstein. Pääkonserttien siirtyminen Serlachius-museon uuteen Gösta-rakennukseen vuonna 2014 vuonna kasvatti heti kävijämäärää tuhannella hengellä. ”Museosta tuli heti yksi suurimmista tukijoistamme. Heidän tukensa suunnataan kansainvälisten vieraiden kutsumiseen, ja tänäkin vuonna meillä on soittamassa Jeremy Denkin ja Sergei Babayanin kaltaisia vieraita, joita kuullaan normaalisti vain isojen orkesterien solisteina”, hehkuttaa Pokki.

Tarmo Peltokoski kuuntelee Richard Gooden opetusta musiikkijuhlilla vuonna 2017. © John Eriksson

15-vuotisjuhlien ohjelma toimi retrospektiivinä festivaalivuosille, mutta tänä vuonna Pokki sanoo katseen olevan tulevaisuudessa. ”Annamme mahdollisimman paljon tilaa nuorille taiteilijoille. Haluamme olla uskollisia ajatukselle nuorten pianistien festivaalille.” Musiikkijuhliin on vuodesta 2011 asti kuuluneet kansainväliset mestarikurssit, kun Pokki ja kumppanit huomasivat keski-ikäistyvänsä. Myös Nuorten Pianoakatemia, jota Pokki on ollut perustamassa, siirsi kesäperiodinsa Mänttään vuonna 2014. ”Silloin tästä tuli jälleen nuorten pianistien festivaali. Nyt meillä on kansainvälisten huipputaiteilijoiden rinnalla nuoria suomalaisia ja ulkomaisiakin lahjakkuuksia verkostoitumassa ja vuorovaikuttamassa.”

Santeri Kaipiainen

 

Tuoreimmat uutiset