Festivaalikesä ja kesäfestivaali – siinä valtavirtaa, jota vastaan ui Siuntiossa toteutuva marraskuinen Lux Musicae, musiikin valon juhla.
Siuntio on Länsi-Uudellamaalla sijaitseva kunta, jonka kylien nimet kertovat vahvasti ruotsinkielisestä asutushistoriasta. Runsaan 6000 asukkaan kunnassa ruotsinkielisen väestön osuus on nykyisin kuitenkin vain runsas neljännes. Uusin tulokkaisiin kuuluu viulutaiteilija Kaija Saarikettu.
”Olen uusi siuntiolainen, ja ainoa asia, jonka ennalta kunnasta tiesin, oli Lux Musicae. Se on valovoimainen pieni festivaali, jota on tehty vuodesta 2000 alkaen”, Saarikettu toteaa. Juhlien hallitus toivotti hänet oitis mukaan kehittämään tapahtumaa ja soittamaan festivaalilla.
Uuden kotikuntansa hän on jo todennut hyvin kulttuurimyönteiseksi. Paras osoitus tästä on kesällä 2022 avattu Sivistyskampus Siuntion sydän, joka on kunnan kaikkien aikojen suurin rakennusinvestointi.
Kuntalaisten yhteiseen talokompleksiin, jonka kattoa peittävät aurinkopaneelit, on sijoitettu mm. kouluja ja muuta opetusta sekä perhekeskus, nuorisotyötä, kirjasto sekä kahvilatoimintaa.
Siuntion sydämessä sykkii myös noin 200-paikkainen konserttisali, jota Lux Musicae juhlistaa keskittämällä sinne lähes kaikki 2022 konserttinsa viikonvaihteessa 18.–20.11.
Aleksis Kiven luovuuden lähde
Vaikka Siuntion vanha uljas historia liittyy vahvasti Ruotsin vallan aikaan ja ruotsinkieliseen kulttuuriin, pitäjä oli myös Aleksis Kiven luovuuden lähde. Kivi kirjoitti keskeisen tuotantonsa mukaan lukien Seitsemän veljestä asuessaan 1864–1871 Sjundbyn linnan mailla sijainneessa Fanjunkarsin sotilastorpassa.
”Kivi syntyi Nurmijärvellä ja kuoli Tuusulassa, ja koska Siuntio oli pitkään ruotsinkielinen kunta, kirjailija ei lyönyt läpi siuntiolaisena”, Lux Musicaen hallituksen jäsen Arja Alho pohdiskelee.
Fanjunkarsissa kuullaan Aleksis Kiven harvoin kuultuja musiikkiteoksia ja runoja uusina sävellyksinä. Tätä aarrearkkua availee 20.11. monien ohjauksien ja roolien teatterimies ja kirjailija Juha Hurme.
Kivi hallitsee myös Lux Musicaen avajaiskonserttia 18.11. Sivistyskampus Siuntion sydämen uudessa salissa, kun teoksena on Einojuhani Rautavaaran ooppera Aleksis Kivi. Solisteissa ei tingitä – mukana ovat mm. Ville Rusanen, Helena Juntunen, Nicholas Söderlund, Aki Alamikkotervo ja Sanna Iljin. Orkesteri tulee Lohjalta, ja oopperan johtaa Jaakko Untamala. (Aleksis Kiven uusintaesitys on Lohjan kirkossa 19.11.).
Lauantain tarjonta Siuntion sydämessä alkaa kaksikielisellä lastentapahtumalla Makeasti Oravainen, johon musiikkia tuovat Siuntion Musiikkiyhdistyksen pienet soittajat. Satuja lukee kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Laaksonen.
Illalla samassa paikassa konsertoi ”etnomuusikko” Maija Kauhanen. Hän on yhden naisen orkesteri, jonka maagisessa – jopa maanisessa! – kokoonpanossa yhdistyvät laulu, kantele ja perkussiot.
Juurevaa historiaa ja luontoa
Arja Alho kertoo, että siuntiolaiset ovat löytäneet festivaalinsa, sillä Lux Musicaen yleisöstä lähes puolet ovat siuntiolaisia. Lisäksi erottuvat Espoosta, Kirkkonummelta ja Lohjalta tulevat kävijät.
Kaija Saarikettu on ehtinyt jo ihastella Siuntion luontoa ja historiallisia nähtävyyksiä. Hienoimpiin kuuluvat Sjundbyn linna ja Suitian kivinen kartano 1500-luvun puolivälistä.
”Asutusta Siuntiossa on ollut huikean kauan, tästä todistavat Krejansbergetin pronssikautiset hautaröykkiöt. Pitkä menneisyys tekee kunnasta kulttuurisesti mielenkiintoisen”, Saarikettu toteaa.
Toiminnanjohtaja Rebecca Strömsten nostaa vastapainoksi aivan uuden taiteen, jota Lux Musicae -juhlilla edustavat Siuntio 560 -sävellyskilpailun teokset, säveltäjinään Teemu Halmkrona ja Niels Burgmann. Kasmir Uusituvan johtamat kantaesitykset kuullaan festivaalin päätöskonsertissa Siuntion sydämessä 20.11. Illan muita säveltäjänimiä ovat mm. Lotta Wennäkoski, Laura Netzel (1839–1927) ja Betzy Holmberg (1860–1900).
Teemu Halmkrona on Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva ja Helsinkiin asettunut säveltäjä ja sovittaja, jolla on myös jazztaustaa. Hän opiskeli mm. Tapani Länsiön ohjauksessa Sibelius-Akatemiassa ja opettaa nykyisin Länsi-Helsingin musiikkiopistossa. Lux Musicae -juhlilla kuullaan Halmkronan teos Siuntion vuodenajat.
”Kun kävin nuorempana Siuntiossa, mieleen jäivät luonnon monimuotoisuus ja runsas linnusto, jonka lajisto vaihtelee vuodenkierron mukaan. Tästä syntyi draaman kaari syksystä seuraavaan kesään. Sävelkieleen olen lainannut musiikillista sanastoa kansallisromantiikasta”, Halmkrona kertoo.
Teoksen kamariyhtyeessä on seitsemän jäsentä, mutta soittimisto on kuin sinfoniaorkesteri pienoiskoossa: viulu, sello, huilu, klarinetti, oboe, käyrätorvi ja harppu. ”Eri sointivärien avulla on mahdollista luoda voimakkaita kontrasteja vuodenaikojen välille”, Teemu Halmkrona luonnehtii.
Matti Tuomisto