Arvio: Sinfoniset mammutit kohtasivat

Dima Slobodeniouk ja Susanna Mälkki tuntuivat nauttivan suuren orkesterin kanssa työskentelystä. Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri saivat levittäytyä koko fyysiseen ja taiteelliseen täysmittaansa, kun ne soittivat peräkkäisinä päivinä kaksi sinfonisen musiikin mammuttia samalta wieniläisen taiteen auringonlaskun ajalta. Schönbergin sinfoninen runo Pelléas ja Mélisande (1903) ja Mahlerin...
Jatka lukemista tilaajana – kulttuurin parhaat tarinat odottavat sinua!
Edellinen artikkeliLevyarvio: Bartókista kaikki irti
Seuraava artikkeliArvio: Kurkotus haluun ja henkisyyteen