kolumnit

uusimmat kolumnit

Meluavat sillat Helsingin yllä

  Helsingin itäistä merialuetta halkoo kolme uutta uljasta siltaa. Niistä laitimmaiset, Merihaansilta ja Kruunuvuorensilta, alkavat tuulen vaikutuksesta ujeltaa voimakkaasti, toisin kuin Nihdin ja Korkeasaaren yhdistävä Finkensilta. Soivuuden ja soimattomuuden ero palautuu suunnitteluvaiheen päätöksiin. Meluavissa silloissa rungon ja kaiteen väliset pystyelementit ovat identtisen muotoisia, korkuisia ja paksuisia metallilevyjä. Tuulen osuessa niihin oikeasta suunnasta niiden reunoilta irtoaa säännöllisiä ilmapyörteitä, jotka synnyttävät perusäänilähteen....

Kulttuuriareena liukkailla jäillä

  Harva muistaa elokuussa 1970 Helsingin Linnunlaulussa tapahtunutta siltaonnettomuutta. Linnunlaulun kolmas silta, joka ylitti Helsingin pääradan vilkkaat raiteet Tokoinrannan ja huvila-alueen välillä, romahti yllättäen. Uutta betonista kaarisiltaa valettiin raiteiden yläpuolelle rakennettujen puisten telineiden varaan. Kesken valutyön jokin petti tukirakenteissa: massiivinen betonimassa ja puumuotit romahtivat suoraan vilkkaasti liikennöidyille junaraiteille katkoen mennessään sähkölinjat. Onni onnettomuudessa oli, että romahdus tapahtui pyhäpäivänä. Vaikka sähköjohdot katkesivat ja...

Äänikirjan ongelma

  Säveltäjän ja kirjailijan työnkuvissa on paljon samaa. Molemmissa luodaan tyhjästä uusi kuvitteellinen maailma – musiikissa sävelin, kirjallisuudessa sanoin. Kirja ja sävelteos ovat pääsääntöisesti yhden ihmisen keksinnön tuloksia, eli työnkuva on yksilökeskeinen. Säveltäjän ja kirjailijoiden luomien sepitteiden rakennuspalikat koodataan paperille tai paperiin vertautuvaan datavirtaan. Kun kuvitteelliset maailmat – musiikilliset ja sanalliset tarinat – ovat valmiit, lopputulos on pino konkreettista tai...

Suomi mainittu, kenen kustannuksella?

  Kun Suomessa vaikuttava taiteilija menestyy ulkomailla, hänet saatetaan Suomen mediassakin ristiä suomalaiseksi taiteilijaksi ”torille” kiiruhtaen – sillä ehdolla, että kyseinen taiteilija on 1) tarpeeksi menestyksekäs ja 2) tarpeeksi suomalainen. Taiteilijan ”suomalaisuuden” arvioiminen näyttäisi olevan haaste sekä toimittajille että viranomaisille silloin, kun nimi ei ole suoraan suomen- tai ruotsinkielisestä almanakasta. Ihan kaikkia taiteilijoitaan eivät suomalaiset tunnista omikseen. Parhaissa tapauksissa muukalaisuus unohtuu...

KETÄ KIINNOSTAA?

  Poikkeuksellista tämänkertaisessa kulttuurikasvatuksessa oli se, että se käytiin julkisuudessa ja sen kohteeksi joutui menestynyt Hollywood-tähti. Oopperatalot kautta maailman muistuttivat Timothée Chalamet’a siitä, ettei omaa kokemustaan oopperan tai baletin vanhanaikaisuudesta voi aina pitää yleispätevänä mittarina, vaikkei taiteenlajeista itse niin innostuisikaan. ”Ketä kiinnostaa joku baletti tai ooppera” -kommenttia yhtäältä arvosteltiin ja toisaalta kiiteltiin, sillä se nosti keskusteluun kulttuurin rakenteet. Tradition ylläpidon...

Eläköön taidekritiikki!

  Luin päivälehdestä uutisen, jossa kerrottiin, että Taylor Swift -tribuuttikeikka on peruttu. Esityksen oli määrä kiertää Suomea, mutta liput eivät olleet käyneet kaupaksi. Kyseessä ei tietenkään ollut popin supertähden vierailu, vaan cover-kiertue, jossa olisi esitetty hänen kappaleitaan. Uutinen ylitti uutiskynnyksen jättäen samalla monet muut kulttuuritapahtumat pimentoon. Nykyään yhä harvempia taide-esityksiä arvioidaan tai puffataan. Kriitikot eläköityvät tai siirtyvät muihin tehtäviin, ja samoja...

Kolme holistista havaintoa – ja yksi kysymys

  Kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin 28. helmikuuta 2026, seuraukset alkoivat tuntua eurooppalaisissa kukkaroissa lähes välittömästi. Hormuzinsalmen sulkeutuminen aiheutti energiahintojen jyrkän nousun. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez vastasi tilanteeseen välittömästi viiden miljardin euron helpotuspaketilla, jonka maan parlamentin edustajainhuone hyväksyi äänin 175–33. Päätös laskee sähkön ja polttoaineen arvonlisäveroa 21 prosentista 10 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 30 sentin hinnanalennusta litralta ja noin...

Muotojen sukupuuton aika

  Muodoista keskusteleminen tuntuu olevan sekä musiikki- että teatterialalla vanhaa kauraa, joka kuuluu 1900-luvun formalismin dieettiin. Hyvistäkin syistä taiteilijoilta odotetaan nykyään muutakin kuin eteviä muodollisia ratkaisuja. Uudesta teoksesta kysytään ensimmäiseksi, millainen elämys on luvassa ja mitä se viestii – kaksi tavoitetta, jotka vahvan muodollisen ratkaisun puutteessa saattavat tosiaan jäädä pinnallisiksi ja toisistaan irrallisiksi. Esityksen kuuluisi olla ”kiehtova”, ”viehättävä” ja ehkä...

Iivo Niskasen kyyneleet

  Kun puolikuntoinen Iivo Niskanen taannoin keskeytti Torinon talviolympialaisissa miesten 50 km:n perinteisen tyylin kilpailun ja joutui tuoreeltaan tunnekuohuissaan toimittajan eteen rupattelemaan kuulumisistaan, läpäisi monen suomalaisen hiihtosydämen myötätunnon ja tuskan myötäelämisen aalto. Keskeyttämisen hinta oli neljän vuoden harjoittelu ja sen myötä 4 500 hukkaan valunutta työtuntia. Luku on karu. Se oli itse asiassa niin karu, että sen kuultuani herpaantui keskittymiseni...

Millaisia johtajia ja tarinoita esittelemme oopperassa?

  Monet ikoniset oopperat kytkeytyvät imperialismin aikakauteen, jossa tarinan keskiössä on usein oikukas ruhtinas, keisari tai valloittaja. Kun siirrytään demokratian, presidenttien ja tasavaltalaisten instituutioiden aikaan, oopperatalojen katsomot alkavat oudon usein ammottaa tyhjempinä. Kansalliset presidenttioopperat ovat harvoin teoksia, joihin säveltäjällä olisi palava intohimo. Usein aloitteentekijänä on taiteellinen johtaja, joka toivoo ajankohtaisen suurmiehen täyttävän katsomot. Tämän jälkeen etsitään säveltäjä, joka suostuu viettämään pari...

KOLUMNISTIT

Aleksi Barrière
8 VIESTIT0 KOMMENTIT
Johan Tallgren
18 VIESTIT0 KOMMENTIT
Juri Reinvere
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kai Amberla
46 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kimmo Hakola
42 VIESTIT0 KOMMENTIT
Mikko Roiha
3 VIESTIT0 KOMMENTIT
Minna Leinonen
23 VIESTIT0 KOMMENTIT
Mioko Yokoyama
1 VIESTIT0 KOMMENTIT
Susanna Valimaki
21 VIESTIT0 KOMMENTIT