Huhut osoittautuivat kesäkuun alussa todeksi: Klaus Mäkelä on Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin seuraava, järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari.
Klaus Mäkelän uran rakettimainen nousukiito jatkuu: sopimus maailman valioihin kuuluvan Concertgebouw-orkesterin ylikapellimestarin tehtävästä alkaa 2027. Siihen asti hän on ensi kaudesta alkaen orkesterin taiteellinen partneri. Tällä kauaskantoisella aikataululla ratkaistiin Mäkelän saatavilla olo, sillä hän on nyt sekä Oslon filharmonikkojen että Pariisin orkesterin ylikapellimestari. Näistä suhteellisen tuoreista ja tärkeistä tehtävistä ei voinut pikavauhtia luopua, mutta toisaalta Concertgebouwn tarjous on niin ainutlaatuinen, että sille ei voinut sanoa ei.
Mäkelän kymmenvuotiseksi solmittu yhteistyö hollantilaisten kanssa alkaa elokuussa, jolloin hän johtaa orkesteria Amsterdamissa, Kölnin Filharmoniassa ja Berliinin Filharmoniassa – viimeksi mainittu on Berliinin Musikfest-juhlien avajaiskonsertti. Sen ohjelmassa on Saariahon Orion ja Mahlerin kuudes sinfonia. Ensi kauden aikana hän johtaa yhteensä viisi Concertgebouwn konserttiohjelmaa.
Mäkelä johti Concertgebouw-orkesteria ensimmäisen kerran syyskuussa 2020, ja orkesteri kuvaa sitä seurustelutermillä ”perfect match”. Hän sai saman tien kutsun kahdesti samalle kaudelle, mm. kiertueille Hampuriin ja Reykjavikiin. ”Jokainen kohtaaminen vahvisti muusikoiden halua saada hänet ylikapellimestarikseen”, orkesterin tiedotteessa sanotaan.
Concertgebouw-orkesterilla on jo perinne pitkiksi osoittautuneista suhteista nuorten kapellimestarien kanssa – Willem Mengelberg, Bernhard Haitink ja Riccardo Chailly olivat myös sellaisia.
Orkesterin ykköspasunisti ja taiteellisen komitean puheenjohtaja Jörgen van Rijen on innoissaan valinnasta.
”Harvoin tuleva ylikapellimestari on saanut muusikoilta yhtä valtavaa tukea kuin Klaus. Meille hän on muusikko muusikoiden joukossa ja samalla kapellimestarilahjakkuus, jollaisia tulee kerran sukupolvessa. Hänen syvä ymmärryksensä laaja-alaisesta ohjelmistosta ja hänen inspiroivat taiteelliset näkemyksensä ja energiansa tuovat parasta esiin orkesteristamme.”
Klaus Mäkelä kertoo maaliskuun Rondossa laajasti työstään nykyisten orkesteriensa, Oslon filharmonikkojen ja Pariisin orkesterin kanssa. Hänen debyyttilevytyksensä Deccalle, Sibeliuksen sinfonioiden sarja, on saanut maailman lehdistössä yksimielistä kiitosta. Selvää on, että ainakin jommankumman näistä soittajistoista Mäkelän täytyy jättää, kun varsinainen kausi Concertgebouwssa alkaa.
Se ainakin on varmaa, että muutaman vuoden kestänyt tiheä vierailujen aika siellä täällä – myös Suomessa – alkaa olla ohi, ja Mäkelä keskittyy kolmeen suureen orkesteriinsa. Todellinen luksustilanne, sillä jokainen niistä on luonteeltaan erilainen mutta laadultaan ensiluokkainen. Jo maaliskuun Rondon haastattelussa Mäkelä kertoi, miten orkesterin identiteetti vaikuttaa hänen ohjelmistojen valintaansa. Jännittävää nähdä, miten hän kokee Concertgebouwn erityisen perinteen sille suunnittelemiensa ohjelmien valossa.
Harri Kuusisaari