ARTIKKELIT

Esikoisalbuminsa UT vastikään julkaissut Ensemble Gamut! siirtää kiinnostuksensa vanhaan musiikkiin seilaamaan improvisaation, kansanmusiikin ja omaehtoisen soitinnuksen maailmaan. Aino Peltomaan vuonna 2018 perustama Ensemble Gamut! on hiljalleen herättänyt kiinnostusta vanhan musiikin piireissä Suomen rajojen ulkopuolellakin. Yhtye sekoittaa keskiaikaisiin lauluihin suomalaista kansanmusiikkia ja –runoutta ja lisää soppaan elektroniikka-avusteisia äänimaisemia ja improvisointia. Soitinnuskaan ei pyri periodiuskollisuuteen: laulaja-harpisti Peltomaan lisäksi mukana on nokkahuiluista ja eloelektroniikasta vastaava Juho Myllylä, jouhikkoja, gambaa ja violonea soittava Ilkka Heinonen sekä cembalisti Marianna Henriksson. […]

Sampo Haapamäen konsertto neljäsosasävelaskelpianolle ja kamariorkesterille (2017) voitti kuunvaihteessa Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon. Palkinto jaetaan parittomina vuosina pohjoismaiselle esittäjälle tai yhtyeelle, parillisina vuosina pohjoismaiselle sävellykselle. Edellinen palkittu suomalaissävellys oli Kaija Saariahon Lonh vuonna 2000; taiteilijoista tällä vuosituhannella on palkittu Kari Kriikku, Pekka Kuusisto ja Susanna Mälkki. Konserton sooloinstrumentti, neljäsosasävelaskelpiano, on rakennettu vuonna 2015. Siinä oktaavi on jaettu tavanomaisen 12 sävelen sijaan 24 tasavireiseen intervalliin. Mikrotonaalisuuden käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain pianoon. ”Teoksen kaikilla orkesteri- instrumenteilla, joilla […]

Emilia Hoving ponkaisi runsas vuosi sitten suomalaisen nuoren kapellimestaripolven kärkeen. Nykymusiikista kiinnostunut kapellimestari pitää itseään elinikäisenä oppijana, jonka uteliaisuus ei lakkaa.   Merenrannassa satelee koko haastattelun ajan, mutta Emilia Hoving vetää pipon päähänsä eikä ole moksiskaan. Syksy on kuulemma hänen lempivuodenaikansa. Tapaamme Laajasalossa, jossa Hoving on asunut puolisoineen kesästä lähtien. Koronapandemia antoi viimeisen sysäyksen päätökselle, että Töölöstä oli päästävä pois. ”Huomasin keväällä, että tarvitsin ympärilleni paljon enemmän luontoa.” Koronatilanne jatkuu jatkumistaan, mutta musiikkielämä kitkuttelee eteenpäin. […]

  Tyylinsä oivaltavasti ”progressiivis-aggressiiviseksi” brändännyt Humavoid operoi sillä modernin metallin reuna-alueella, jossa rima on korkealla. Vaan niin on kattokin, kuten kitaristi-bändiliideri Niko Kalliojärvi kertoo.   Raskaan rockin evoluutio johtaa vuosi vuodelta hurjempiin innovaatioihin. Koska lajityyppi vetää puoleensa muusikoita, jotka arvostavat huippuunsa hiottua osaamista niin säveltämisessä kuin instrumenttien hallinnassakin, löytyvät bändimaailman kovimmat tekijät tänään nimenomaan modernin metallin piiristä. Yksi heistä on espoolainen Niko Kalliojärvi. 36-vuotiaan kitaristi-biisintekijän ura alkoi vuosina 1997-2017 toimineen Amoralin riveissä. Nyt mies nostaa […]

  Aki Rissanen sai trionsa liitämään Euroopan markkinoilla. Klassisesta musiikista laajalti ammentavan pianistin läpimurto vaati vahvaa priorisointia.   Aki Rissanen (s. 1980) kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin jazzmuusikoihin, jotka kiertävät yhtä paljon – elleivät enemmänkin – ulkomailla kuin kotimaassa. Hänen johtamansa pianotrio sai kansainvälistä huomiota jo kahdella ensimmäisellä levyllä Amorandom (2016) ja Another North (2017). Viime vuonna julkaistu Art in Motion vahvisti asemaa. ”Trion kanssa olemme määrätietoisesti panostaneet ulkomaille. Jäin muutamista bändeistä pois ja tein vain […]

  Anton Bruckner (1824–1896) syntyi kyläkoulun opettajan perheeseen Itävallan Ansfeldenissä, Linzin läheisyydessä. Opettajaa aiottiin pojastakin, joka isän kuoltua vuonna 1837 lähti Sankt Florianin luostariin. Isä opetti Brucknerin soittamaan urkuja, ja ensimmäinen sävellys, motetti Pange lingua, syntyi 11-vuotiaana koululaisena Hörschingissä, vaikka Bruckner tapansa mukaan korjaili sitä loppuelämänsä. St. Florianin augustinolaisluostarissa Bruckner lauloi kuorossa ja pääsi soittamaan mahtavia luostariurkuja, joiden alle hänet kuoltuaan haudattiin. Musikaalisista valmiuksista huolimatta äiti lähetti hänet Linzin opettajaseminaariin, josta hän valmistui viheliäiseen apuopettajan […]

Sarjassa esitellään taiteellisesti korkeatasoisia 2000-luvun albumeita klassisen musiikin ulkopuolelta.   Ruotsalaisen Sara Parkmanin kolmas albumi Vesper (2019) on henkeäsalpaava tunteiden ukkosenjohdatin sanojen toiselle puolen ja runollinen tutkielma hengellisten juurten mahdollisuudesta nykyajassa.   Sara Parkman ei isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä tavoin ryhtynyt papiksi vaan muusikoksi, mutta Vesper on hänen omintakeinen messunsa ja runollinen uskontunnustuksensa – tai vähintään albumin muotoinen essee siitä, mitä usko, hengellisyys ja juuret voivat tänä päivänä tarkoittaa, luopumatta vahvasta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivismista. Pyhäinpäivänä […]

  Joulumusiikissa on kautta aikain yhdistynyt kristillistä ja pakanallista perinnettä. Vielä 1900-luvun alussa taidesäveltäjät kokivat joululaulujen säveltämisen vaivan arvoiseksi, mutta myöhemmin tehtävään ovat tarttuneet enemmän populaarimuusikot. Joulumusiikin historia piirtyy monipolvisena, ja sen nykyisyys on pitkälle perinteiden nostalgiaa.   Ensimmäiset tunnistetut joululaulut ovat peräisin roomalaisajalta. Varhaisimpana mainitaan Gloria in excelsis Deo (Kuului laulu enkelten), joka määrättiin laulettavaksi jouluyön messussa vuonna 129. Varhaisimmat maininnat Jeesuksen syntymäajasta joulun tienoilla tulevat tosin vasta myöhemmin. Milanon piispa Ambrosiukseen (n. 340–397) […]

Mykkäelokuvissa näytteitä kanteleen yhdysasentoisesta soittotekniikasta Raja-Karjalaisten kanteleen taitajien yhdysasentoisesta soittotekniikasta, jota opetetaan nykyään eri puolilla Suomea, löytyi 1980-luvulla näytteitä joistakin mykkäelokuvien ajan filmeistä.   Kanteletaiteilija Arja Kastisesta tuli joulukuussa 2000 Sibelius-Akatemian ensimmäinen kansanmusiikin tohtori. Taiteellisen tutkinnon viidessä konsertissa ja niihin liittyvässä kirjallisessa esityksessä innoittajana oli vuosisatoja vanha karjalainen kanteleensoiton perinne, jonka keskeisiä piirteitä aina 1900-luvulle asti olivat luova musisointi, muuntelu ja improvisaatio. Kastinen kertoo, että hän on aina ihmetellyt ortodoksisessa, karjalankielisessä Raja-Karjalassa Laatokan pohjoispuolella eläneistä kanteleensoittajista […]

  ”Olen aina ollut humoristi ja leikinlaskija”, sanoo suomalaistunut amerikkalaissäveltäjä Charlie Morrow. Helsingin Kohta-taidehallissa avatussa retrospektiivisessä näyttelyssä päästään tutustumaan Morrow’n uraan ja teoksiin musiikkiesitysten, äänitteiden, videoiden, julisteiden ja virtuaalitodellisuuden välityksellä.   Näyttelyn avajaisissa kantaesitettiin Morrow’n laulusarja tenorille (Ian Honeyman), käyrätorvelle, kitaralle ja koskettimille. Siinä Morrow lähtee liikkeelle samasta Keatsin kuolemarunosta, jonka ankeisiin sävyihin Benjamin Britten päätti oman Serenadinsa samana vuonna 1942, kun Morrow syntyi. Laulusarja on itsessään eräänlainen tekijänsä elämäntarina ja retrospektiivi: siinä on konserttimusiikkia, […]

Viimeistään itsenäisyyspäivän jälkeen käynnistyy joka vuosi suomalaisten orkesterien joulukonserttisesonki. Joululaulut on helppo käsittää, mutta miksi ohjelmistoissa toistuvat barokin instrumentaaliteokset tai Beethovenin yhdeksäs?   Jokaisella orkesterilla on Suomessa hieman oma jouluperinteensä siinä missä ihmisilläkin. Toiset esittävät Johann Sebastian Bachin Jouluoratoriota, toiset Howard Blaken musiikkia piirroselokuvasta Lumiukko. Usein tähtisolistit tai kuorot ovat mukana laulamassa kauneimpia joululauluja. Mutta mistä ovat ohjelmistoihin eksyneet vuosi toisensa jälkeen vaikkapa Bachin Brandenburgilaiset konsertot tai Mozartin Exsultate, jubilate, jotka eivät sinällään mitenkään ole […]

    Lara Poe ja Joel Järventausta edustavat Suomen nuorinta mutta jo kansainvälistä säveltäjäpolvea. Molemmilla on jo ollut tilauksia nimekkäiltäkin orkestereilta. He askartelevat silti melko perinteisten asioiden parissa, toinen jopa kirjoittaa käsin. Heistä kuullaan vielä!   Suomen uuden musiikin kenttä on riemastuttavan vilkas ja moni-ilmeinen. Uusia säveltäjänimiä tulee tietoisuuteen tämän tästä niin konserteissa kuin mediassakin. Kun Lontoon sinfoniaorkesteri julkisti helmikuussa 2018 silloiseen Panufnik Composer Scheme -ohjelmaansa valitut nuoret säveltäjät, erottui joukosta kaksi uutta suomalaisnimeä, Lara […]