ARTIKKELIT

    Clara Schumannin sävellykset jäivät aikanaan pianistinuran ja kuuluisan aviomiehen varjoon, mutta niistä löytyy monia helmiä. Tuotanto on päässyt hyvin esiin tätä vuonna, kun hänen syntymästään on tullut 200 vuotta.   Clara Schumannin (1819-1896) musiikillisen uran taustamoottorina oli hänen isänsä Friedrich Wieck, joka oli varhain päättänyt, että tyttärestä tulee kuuluisa konserttipianisti. Claran pianonsoiton opettajana oli Friedrich-isä, jonka kirja Wiecks pianistische Erziehung zum schönen Anschlag und zum singenden Ton asetti tavoitteeksi herkän kosketuksen ja laulavan […]

Placido Domingon viisi vuosikymmentä kestänyt ura näyttää olevan lopussa, ainakin suurissa amerikkalaisissa taidelaitoksissa. Taustalla ovat ahdistelusyytökset, joita tuli uutistoimisto AP:n aiemmin julkistamien lisäksi vielä muiltakin naisilta. Paineet kasvoivat niin, että Domingon ei auttanut muu kuin vetäytyä mm. Metropolitan Operan Macbeth-tuotannosta – ja todennäköisesti koko talosta – sekä johtamastaan Los Angelesin oopperasta. Eräät eurooppalaiset tahot jatkavat vielä yhteistyötä. Rondo ei aio tuhlata palstatilaa referoimalla, kenen rintaliiveihin Domingon käsi olisi hänen itsensä kiistämien kertomusten mukaan milloinkin livahtanut. #Metoo-päitä putoilee […]

Viime Rondossa esiteltiin suomalaisia orkesterimuusikoita maailmalla ja todettiin, että amerikkalaisissa ykkösorkestereissa ja vaskisoittajien joukossa edustus on vähäinen. Yksi poikkeus ansaitsee maininnan: Kari Sundström on ollut Minnesota Orchestran pasunistina vuodesta 1996. Hän siis aloitti jo ennen Osmo Vänskän ylikapellimestarikautta. Sundström on opiskellut New Yorkin Juilliard Schoolissa Per Brevigin johdolla. Hän toimi Tampere Filharmonian pasunistina vuosina 1990–1995 ja opetti myös entisessä opinahjossaan Tampereen konservatoriossa.  

Saksalainen Anja Bihlmaier on nimitetty Sinfonia Lahden uudeksi päävierailijaksi ensi syksystä alkaen. Sopimus kattaa kolmesta neljään konserttia kaudessa. Hän aloittaa 2021 myös Haagin Residentie-orkesterin ylikapellimestarina. Ranskan radion filharmonikkojen ylikapellimestari Mikko Franck puolestaan saa kaksi uutta assistenttia, suomalaisen Emilia Hovingin ja kreikkalaisen Kornilios Michailidisin. Molemmat ovat opiskelleet Sibelius-Akatemiassa, ja Hoving toimii parhaillaan assistenttina Radion sinfoniaorkesterissa.

  Sulkava-Savonlinna -bussilinjan matkustajat ovat viime aikoina saattaneet hieraista silmiään: kuka on tämä tutunnäköinen mies ratissa? Sehän on bassolaulaja Johan Tilli, jota pidettiin aikoinaan suurten bassojemme manttelinperijänä. Sanomalehti Itä-Savo tavoitti Tillin, joka vahvistaa ryhtyneensä Soisalon liikenteen kuskiksi ja ajavansa Sulkavan ja Savonlinnan väliä kolmesti päivässä. Hiljattain hän on muuttanut vaimonsa kanssa Rantasalmelle, mistä he ostivat vanhan koulurakennuksen. Kokonaan Tilli ei ole musiikkia jättänyt, sillä hän opettaa myös laulua seudun kansalaisopistossa ja jatkaa oman nuottikustantamonsa pyörittämistä. […]

Yksityisrahoitteinen musiikkimuseo Fame avasi ovensa Helsingin uuden kauppakeskus Triplan yhteyteen. Rondo vilkaisi ovien taakse: osallistavassa ja moniaistisessa näyttelyssä eri musiikkityylit seisovat rinnakkain. ”Sijainti selvisi vuonna 2016, kun pääsimme Triplan rakentajan YIT:n kanssa sopimukseen”, kertoo Famen hallituksen puheenjohtaja Mikko Vanni. Kaksikerroksinen rakennus on yhteydessä Triplan kauppakeskukseen, ja sen alakerrassa on musiikkiaiheinen ravintola, jonka ruokalista on suunniteltu ”muusikkojen makumuistoja kunnioittaen”. Yksityiseksi yhtiömuotoiseksi museoksi 4,3 miljoonan euron suunnittelu- ja rakennusbudjetti on suomalaisessa mittakaavassa poikkeuksellinen: vain 18% rahoituksesta oli […]

Georgialaissäveltäjä Gija Kantsheli menehtyi keskiviikkona Tbilisissä 84 vuoden ikäisenä. Hän herätti huomiota lännessä 1970-luvulla näynomaisilla teoksillaan, joita entisessä Neuvostoliitossa kritisoitiin “kosmopoliittisiksi” – muistutuksena hänen mieltymyksestään jazziin – ja vielä kaukaa haetummin “dekadenteiksi”. Pitkä yhteistyö saksalaisten orkesterien kanssa ja sekasorto Georgiassa kypsytti Kantshelin vuonna 1992 jättämään kotimaansa ja asettumaan Berliiniin. 1995 Kantsheli asettui pysyvästi Belgiaan, jossa hän toimi Kuninkaallisen flaamilaisen orkesterin residenssisäveltäjänä. Kantshelin ominta alaa oli orkesterimusiikki ja hän sävelsi seitsemän sinfoniaa, joista viimeisen vuonna 1986. Sen […]

177-vuotiaan saksofonin tarinalle on vaikea löytää vertaista. Mikään muu viimeisen 200 vuoden aikana kehitetty kokonaan uusi akustinen soitin ei ole samalla tavalla kyennyt löytämään tietään niin taidemusiikkiin, jazziin kuin populaarimusiikin tyyleihin. Vaikkei saksofoni ehtinyt sinfoniaorkesterin vakiokokoonpanoon, on sille riittämiin myös klassista esitettävää, ja lisää syntyy koko ajan.   Viime toukokuussa Temppeliaukion kirkossa saatiin kuulla harvinaisen laaja kattaus suomalaisten ammattisaksofonistien työtä. Kolme Suomen aktiivisinta saksofoniyhtyettä – Akateeminen saksofonikvartetti, Saxtronauts ja saksofonikvartetti Aava – esiintyivät sekä erikseen […]

Olli-Pekka Tuomisalon kolmikymmenvuotisen uran varrella on hänelle ehditty omistaa jo noin sata sävellystä. Tutkijan luonteella varustettu klassisen saksofonin kärkinimi on kiinnostunut 1900-luvun alkupuolen pimentoon jääneistä saksofoniteoksista.   Olen kymmenisen vuotta aktiivisesti tehnyt tutkimusta suomalaisen klarinetin- ja saksofoninsoiton historiasta, ja tarkoitus on vuoden päästä julkaista kirja aiheesta”, kertoo saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalo kahvikupin äärellä Lauttasaaren kartanon puutarhassa. ”Se keskittyy pääosin soittajien elämäkertoihin aina 1800-luvun alun orkesterimuusikoista 1950-luvulla uransa aloittaneisiin puhaltajiin. Kirjan teko on ollut hyvää vastapainoa soittamiselle.” […]

Pelimannimuotokuvia, osa 12: Suomalaisissa kansanmusiikkikonserteissa ennemmin tai myöhemmin törmää muusikkoon, joka ei ainoastaan jää mieleen persoonallisesta hiustyylistään, vaan myös soittimistaan, joita ei heti osaa välttämättä edes ammattimuusikko tunnistaa. Petri Prauda yhtäältä pyrkii sekä luomaan uutta kulttuuria että kannattelemaan traditiota.   Petri Praudasta (s. 1972) tuli citternin ja mandoliinin kaltaisten parikielisoitinten asiantuntija hieman mutkikkaampaa polkua pitkin. Tulevalle kansanmuusikolle otollisesti hän kasvoi useamman soittimen parissa. ”Musiikkiopistossa opiskelin pianoa, mutta halusin päästä orkesteriin ja sitä kautta sain sivusoittimeksi […]

  Viulisti Kreeta-Julia Heikkilä on esimerkki henkisesti vapaasta muusikosta, joka järjestää itse festivaaleja ja konserttisarjoja, pitää ovet auki maailmalle ja antaa arvojensa kuten ilmasto- ja luontokysymysten kuulua työssään. Kaupungin toimijoita ja instituutioita hän kritisoi haluttomuudesta ja näköalattomuudesta toimia tapahtumien järjestämisen helpottamiseksi.   Paljon puhutaan musiikkielämässä instituutioiden ja vapaan kentän välisestä vastakkaisuudesta. Kreeta-Julia Heikkilä on niitä muusikkoja, jotka tuntevat sen nahoissaan. Hän on kiertänyt aktiivisesti orkestereita Pohjoismaissa ja muualla, mutta nyt hän haluaa kehittyä taiteilijana ja […]

  Orkesterimuusikkoja ei ole pidetty Suomen vientivaltteina samoin kuin kapellimestareita ja laulajia. Heitä on silti maailmalla tärkeilläkin paikoilla. Tiesittekö, että peräti kahdeksalla ulkomaisella orkesterilla on suomalainen soolosellisti? Toinen yllättävä emigranttien joukko ovat kontrabasistit. Puhaltimet ja vasket ovat päättäneet pysyä kotimaassa.   Suomalaisten orkesterimuusikkojen joukkoa maailmalla on mahdotonta piirtää tarkasti. Yksinomaan Saksan 129 julkisesti tuetussa orkesterissa on 9746 muusikkoa, eivätkä luvussa ole vapaat orkesterit ja freelancerit edes mukana. Kansainvälinen liikkuvuus alalla on kasvanut niin, että yksittäisiä […]