ARTIKKELIT

  Eero Lehtimäellä on monta rautaa tulessa: hän aloittaa Joensuun kaupunginorkesterin ylikapellimestarina, soittaa klarinettia ja alttoviulua ja valmistui kesällä vielä akustiikan diplomi-insinööriksi. Työtä ryydittävät huumori, kokeilunhalu ja laaja-alainen tiedonjano.   Suomalaisia nuoria kapellimestareita ei voi syyttää tiukkapipoiksi. Santtu-Matias Rouvali hyppäsi kesällä yllättäen rumpuihin Popedan keikalla Tammerfestillä, ja hänen kolme vuotta nuorempi kollegansa Eero Lehtimäki on tullut tunnetuksi myös Retuperän WBK:n ”taiteellisena harhaanjohtajana”. Syyskauden alussa hän aloittaa ensimmäisen ylikapellimestarin pestinsä Joensuun kaupunginorkesterissa. Klarinetistina peruskoulutuksensa saanut Lehtimäki […]

  Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri astuu uuteen aikaan, kun sen johtajana aloittaa viulisti Malin Broman. Mitä merkitsee se, ettei roolissa olekaan kapellimestari vaan liidaaja? Ainakin se korostaa muusikoiden kamarimusiikillista kommunikaatiota, ja siihen Kokkolassa ollaan valmiita.   Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on aivan omanlaisensa tapaus Suomen orkesterikartalla, sillä se ei ole syntynyt kunnallisella päätöksellä vaan yhden ihmisen, Juha Kankaan, koulimana, minkä jälkeen se on kasvanut orgaanisesti yhteen itsenäiseksi huippuammattilaisten tiimiksi. Tavallaan Juha Kankaan taiteelliset ihanteet kuuluvat orkesterin soinnissa ja ohjelmistossa […]

Klassisen perinteen ulkopuolelta tuleva avantgardesäveltäjä Alexander Schubert haluaa käyttää teknologiaa ja tekoälyä esityskokemuksen syventämiseen. Meneillään olevana ”digitalisaation” aikakautena on musiikin raja-aitoja etsivistä taiteilijoista syytä mainita saksalainen Alexander Schubert (s. 1979), jonka osallistava virtuaalitodellisuusteos Unity Switch kantaesitettiin heinäkuussa Musiikin aika –festivaalilla. Schubertin töissä on tyypillisesti mukana teknologisia sovelluksia, valotaidetta, eloelektroniikkaa, videoita, liikettä tai yleisön osallistamista, ja esityksissä ollaan kaukana klassisen musiikin konserttitilanteesta, pikemminkin näyttämö- tai performanssitaiteen puolella. ”En itse välitä siitä, miten taidettani kutsutaan, mutta pidän […]

Kangasniemen keskustassa liput liehuvat saloissa merkkinä siitä, että musiikkiviikot ovat käynnissä. Saumattomana osana musiikkiviikkoja toimii Kangasniemen musiikkikurssi, joka juhlii 40-vuotiasta taivaltaan tänä kesänä. Monen vuosikymmenen ajan keskellä kesää, keskelle Suomea on kokoontunut taitavia opettajia ja nuoria muusikoita kartuttamaan musiikillisia taitoja ja muistoja.   Suomessa on vain muutama Kangasniemen kaltainen ja yhtä perinteikäs kesätapahtuma, jossa yhdistyy sekä musiikkijuhlat että -kurssi. Suurin piirtein samaan ikään ovat päässeet sekä Naantalin musiikkijuhlat että Kuhmon kamarimusiikki kursseineen. Kangasniemellä kurssijohtajana toimivan Maaret […]

Kuinka mahtuu lähes kokonaisen elämänsisällön verran yhteen turboahdettuun festivaaliviikkoon? Toimittaja ja pelimanni Santeri Kaipiainen kirjoittaa Kaustisen taiasta. Lehtien kauhistellessa poikkeuksellisen kylmää heinäkuun alun säätä* suuntasi Perhonjokilaakson maiseman maanantai-iltapäivän pilvisen taivaan alla väkeä sisään Kaustisen kirkonkylän pääpaikoille, musiikkilukion ja peruskoulun väliin viidennenkymmenennentoisen kerran pykätylle aidatulle alueelle. Kättelyt ja halaukset seuraavat toisiaan, ja kuulumisia vaihdetaan, kenties ensi kertaa sitten viime vuoden, tai pidemmänkin ajan takaa. Rupatteluun on vielä hyvin aikaa, sillä viikon alussa ei vielä kovin monella […]

Mikkelin musiikkijuhlat on tullut tunnetuksi tasokkaasta ohjelmistostaan sinfoniakonserteista solistikonsertteihin. Esiintyjärunko on jo vuosien ajan muodostunut kapellimestari Valeri Gergijevin luotsaamasta Marinski-teatterin orkesterista ja kuuluisista solisteista. Konsertit ovat vetäneet Mikaelin täyteen kuulijoita, mutta yleisön joukossa on ollut niukasti lapsia. Miten klassinen musiikki saavuttaisi myös nuoren sukupolven korvat? Kesällä 2019 Mikkelin musiikkijuhlien ohjelmistoon sisältyi aikaisempaa runsaammin lapsiperheille suunnattuja konsertteja. Idean isänä voidaan pitää musiikkijuhlien uutta festivaalijohtajaa, Teemu Laasasta. “Ajatus perhetarjonnasta lähtee omasta taustasta musiikkipedagogina”, Laasanen kiteyttää. Laasanen on […]

50-vuotisjuhliaan viettävä Kuhmon kamarimusiikki on paisunut idyllisestä alkuideastaan runsaudensarveksi, joka rullaa aamusta iltaan kuin jokin omalakinen koneisto. Millainen on se arkinen logistiikka, jolla rattaat saadaan pyörimään sujuvasti?   Kuhmon kamarimusiikki on kuin oma planeettansa”, luonnehtii festivaalin monivuotinen esiintyjä, viulisti Elina Vähälä. ”Kun sinne astuu, sitten mennään pari viikkoa kuin ulkopuolista maailmaa ei olisikaan.” Taiteilijoiden aika hurahtaa tarkasti ohjelmoituna, kun he vaihtavat erilaisesta kokoonpanosta toiseen viiden konsertin päivävauhdilla, ja jokaisen kombinaation on ehdittävä myös harjoitella. Moni […]

  Kansallisoopperalla koittaa kauan odotettu hetki, kun elokuussa käynnistyy talon uusi tulkinta Wagnerin Ring-tetralogiasta. Götz Friedrichin pitkään pyörineen, arkkityyppisen saksalaisen ohjauksen jälkeen luvassa on uuden vuosituhannen Ring, joka toteutetaan lähes kokonaan kotimaisin voimin. Ringin tekijät kertoivat ajatuksiaan suurteoksen edessä ja puhuivat Wagnerin hypnoottisuudesta sekä loputtomasta monitulkintaisuudesta.   Kansallisoopperan uuden Ringin eli Nibelungin sormuksen työryhmän ja miehityksen rajaaminen lähes kokonaan suomalaisiin antaa mahdollisuuden nähdä tuotanto näyteikkunana suuren oopperan tekemiseen Suomessa pikemminkin kuin ohjaajalähtöisenä Wagner-näkemyksenä. Töölönlahden taidetehdas […]

Ei pidä antaa Toton ja Christina Aguileran hämätä – Pori Jazzissa on myös jazzia, toisin kuin usein kuulee väitettävän. Huhut festivaalin luisumisesta viihdetapahtumaksi ovat liioiteltuja.   Pori Jazz torstaina. Jotkut näkevät vain päälavan. Siellä esiintyvät J. Karjalainen ja illan päätteeksi rockabillybändi Stray Cats. Jokilavalla on enemmän r’n’b:n ja soulin tapaista menoa. Ei ole jazzia. Missä on jazz? Ikuinen valitus juhlilla, joiden nimessä on se jazz. Eivätkö jazzin ystävät jaksa tai viitsi kävellä sen kolmannen lavan […]

  Päällimmäinen kuva toukokuisista Mirjam Helin -laulukilpailuista oli korkea ja hyvin tasainen osaamisen taso, joka ei kuitenkaan ihan korreloinut tulkintojen kiinnostavuuden kanssa.   Jo laulukilpailun alkuerissä kävi selville se, että nuorten laulajien koulutus on hyvissä kantimissa ympäri maailmaa, eikä varsinaisia turisteja ollut matkassa. Jyvät erottuivat akanoista laulun sävykkyydessä, tyylitajussa ja tarinan kertomisen taidossa. Taiteelliset wau-elämykset olivat kuitenkin tällä kertaa aika harvassa. Kaikki finalistit osoittivat lahjakkuutta, mutta oikeastaan vain yksi, venezuelalais-italialainen kontratenori Rodrigo Sosa Dal Pozzo […]

Kuvataiteilija Tuomas A. Laitinen kuulee musiikissa ajattelun välineen, jolla voidaan muun muassa ylittää kehomme rajat ja saada yhteys muiden olentojen olemassaoloon.   Ilmastonmuutos herättää kysymään suhdettamme maailmaan ja muihin eläinlajeihin. Monimutkainen ilmiö vaatii uudenlaista tapaa hahmottaa olemassaoloa ja elämisen tapoja. Mitä voisimme oppia planeetallamme asuvilta ei-ihmisiltä? Onko niiden tavassa elää ja olla jotain sellaista, joka voisi auttaa myös ihmistä löytämään uudenlaisia näkökulmia? Musiikilla voi olla keskeinen rooli uusien tiedonmuodostuksen ja maailman havaitsemisen tapojen etsimisessä. Kuvataiteilija […]

Pelimannimuotokuvia, osa 11: Järvelän maineikkaasta musiikkisuvusta on Suomen musiikkielämään suurimmin vaikuttanut viulisti ja pedagogi Mauno Järvelä. Näppäripedagogiikan isänä parhaiten tunnettu Järvelä täyttää syksyllä 70 vuotta, mutta säveltäminen ja monipuolinen soittaminen pitävät hyvin liikkeellä.   Mauno Järvelä syntyi vuonna 1949 Järvelän kylään Kaustiselle. Kylä on tunnettu poikkeuksellisen korkeasta soittoharrastajien osuudestaan, ja olipa myös 1800-luvun kuuluisa kansanmuusikko Kreeta Haapasalo sieltä kotoisin. ”Se on vähän ikäluokkakysymys, ketkä innostuvat milloinkin ja päättävät alkaa tekemään. Laaksopaikkoja tulee, mutta sitten taas […]