Ooppera unelmoi vapautta naisille
Kiinan vanhin oopperamuoto kunqu on päässyt jälleen valtaapitävien suosioon, mutta sillä on myös huonot puolensa. Uneksiva draama sai Berliinissä kokonaisen festivaalin, jossa esiin tulivat etenkin emansipoituneet ja sankarillisesti rakastavat naiset. Liike alkaa sormista ja virtaa pitkien hihojen kautta läpi koko ruumiin, melankolisesti kujertavan laulun ja tyylitellyn näyttelijäntyön yhdistyessä tarkasti synkronoituun ilmaisuun. Kunqu on esteettisyydessään ja unenomaisuudessaan aina yhtä vangitseva kokemus. Oopperamuoto kiteytyi 1500-luvulla muusikko Wei Liangfun ja kumppaneiden jalostaessa Kunshanin alueen (nyk. Suzhou) […]
Musiikki kutsuu teatteria
Ranskalais-suomalainen ohjaaja Aleksi Barrière uskoo, että musiikkiteatteri on mielekkäimpiä tapoja luoda musiikkia yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla. Hänen musiikkiteatteriryhmänsä La Chambre aux échos vierailee helmi-maaliskuussa ensi kertaa Suomessa. Se on mukana mm. Barrièren äidin Kaija Saariahon tapahtumassa Tampereella. Kiinnostavin musiikkiteatteri syntyy silloin, kun musiikillisia kysymyksiä ollaan vielä ratkaisemassa. Silloin teatteri voi tuoda ratkaisuja musiikillisiin pulmiin, ja musiikki ehdottaa asioita, joita teatteri ei itse osaisi keksiä. Se on aina kiehtonut minua.” Ranskalais-suomalainen ohjaaja ja kirjailija Aleksi […]
Kiistanalainen poptaiteilija muuttui oopperaksi
Juhani Nuorvalan ja Juha Siltasen Flash Flash saa Musica nova -festivaalilla viimein kantaesityksensä vuosien odotuksen jälkeen. Erityislaatuinen musiikkiteatteriteos ei tekijöiden mielestä hevin menetä tuoreuttaan. Vuonna 2019 Andy Warhol on entistäkin ajankohtaisempi. On 1980-luku, ja Korvat auki -piireissä kaksi opiskelijaa äkkää yhteisen kiinnostuksen Andy Warholiin. Toinen heittää haluavansa joskus säveltää musiikkiteatteriteoksen Warholista. Sovitaan, että jos näin kävisi, toinen tarjoaisi libreton. 30 vuotta myöhemmin Juhani Nuorvala ja Juha Siltanen eivät ainoastaan ole luoneet tällaista teosta […]
Elämä resonoi soittimessa
Viulunrakennus Cremonassa on osa Unescon maailmanperintöä Nuori viulunrakentaja Davide Negroni tekee soittimia isänsä Massimon perustamalla verstaalla Cremonassa vanhojen käsityöperinteiden säännöin. Tämä työ on osa Unescon maailmanperintöä. Viulunrakentaja ei voi löytää velvoittavampaa mittapuuta omalle aherrukselleen kuin minkä jokainen cremonalainen jousisoitinten tekijä joutuu kotikaupungissaan kohtaamaan – kantaahan Cremona on Amatin, Stradivarin ja Guarnerin traditiota. Perinteistä soitinrakennusta opetetaan kansainvälisessä koulussa, jossa ovat opiskelleet myös monet paikalliset viulunrakentajat, heidän joukossaan Davide Negroni ja hänen isänsä Massimo Negroni. Cremona […]
Milla Viljamaa kuvittaa sävelillään
Suomalaistaiteilijoissa oman joukkonsa muodostavat ne, jotka tuntuvat olevan kotonaan hieman kaikkialla. Vuonna 2012 Teosto-palkittu pianisti ja säveltäjä Milla Viljamaa vaikuttaa kansanmusiikin ohella niin tango- ja popyhtyeissä kuin näyttämö- ja elokuvamusiikinkin puolella. Löysin hiljattain C-kasetin, jonka musiikkiopisto oli äänittänyt ollessani 7-vuotias. Siellä oli oppilaiden sävellyksiä, joista tehtiin myös nuottikirja. Se, että oma sävellykseni päätyi muiden kuultavaksi, teki minuun suuren vaikutuksen”, kertoo Milla Viljamaa musiikin alkutaipaleestaan. Vuonna 1980 syntyneen Viljamaan lapsuudessa ei pianoa näkynyt tai kuulunut […]
ICMA-palkinnot RSO:lle ja Turkuun
International Classical Music Awards -palkinnot on taas julkistettu. Mukana levysarjojen parhaissa ovat Christian Tetzlaffin ja Hannu Linnun johtaman RSON. Tulkinnat Bartókin viulukonsertoista (Ondine) sekä Turun Filharmonisen orkesterin ja Leif Seregsramin Naxos-yhtiölle tekemä paketti, jossa on Sibeliuksen näyttämömusiikkiteokset. Edellinen palkittiin konsertto- ja jälkimmäinen koostesarjassa. Palkinnot jaetaan juhlagaalassa Luzernissa toukokuussa. Elämäntyöstä palkintaan pianisti Nelson Freire, ja vuoden taiteilija on pianisti Javier Perianes. Vuoden nuori taiteilija on fagotisti Matko Smolcic, ja vuoden levy-yhtiön tittelin saa Ars Produktion. Levysarjojen […]
Kulttuurirahastossa edustettuina Cremonan kolme rakentajasukua
Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelmassa ovat edustettuina Cremonan suuret viulunrakentajasuvut: Amati, Stradivari ja Guarneri. Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelmassa on 46 jousisoitinta. Arvosoittimiksi on kokoelman instrumenteista nimetty parikymmentä, ja näiden joukossa on yksi soitin Cremonan kustakin suuresta viulunrakentajasuvusta. Soitinkokoelmassa yleisin laina-aika on viisi vuotta, mutta arvosoitin voidaan luovuttaa samalle henkilölle eri hakemuksesta myös toiselle tai kolmannelle kaudelle. Antonio Stradivarilta kokoelmassa on viulu ”ex Berglund” (1699), jonka kulttuurirahasto hankki kapellimestari Paavo Berglundin perikunnalta vuonna 2012. Soitin on Antti Tikkasen […]
Stratosfääreistä syvyyksiin
Franco Fagioli on luonut uudesti koko kontratenorin imagon muuttamalla sen hennosta enkeliäänestä dramaattiseksi ja suurta ilmaisuskaalaa käyttäväksi oopperan sankariksi. Hän tähdittää kesäkuussa Turun musiikkijuhlien vierailutuotantoa Händelin Agrippinasta. Franco Fagiolin laulaessa mielikuvat kontratenorista karisevat. Tarjolla on soinnin hehkua yli kolmen oktaavin alueelta ja kontrasteja huikeista koloratuureista herkkiin nyansseihin ja pakahduttaviin linjoihin, dramaattisia syöksyjä sopraanon stratosfääreistä baritonin syvyyksiin. Korkeimmillaan hän yltää kolmiviivaiseen d:hen, mutta alaäänten muhevuus on se, jolla hän on laulupiirejä eniten hämmentänyt. […]
Taide kuin instrumentti – kuvataiteilija Jani Ruscican taidekäsitys ammentaa musiikista
Jani Ruscica (s. 1978) Suomalais-italialainen kuvataiteilija Asuu ja työskentelee Helsingissä Monialainen taiteilija, jonka medioita ovat muun muassa puupiirros, ääni, video, performanssi, valokuva ja veisto. Palkittiin joulukuussa 2018 Suomen taideyhdistyksen William Thuring -pääpalkinnolla. Lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä näyttelyitä muun muassa Pariisissa, Lontoossa, Milanossa, Rotterdamissa ja Helsingissä. Teoksia useissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, kuten Nykytaiteenmuseo Kiasmassa ja Pariisin Pompidoussa. Vuonna 2016 nykytaiteenmuseo Kiasmassa nähtiin Jani Ruscican (s. 1978) teoskokonaisuus Conversation in Pieces. Kuusiosaisen esinekollaasin katseenvangitsijana […]
Uutisia Rondosta 1-2019
Salonen ja Vänskä liikkeessä Säveltäjä ja kapellimestari Esa-Pekka Salonen ilmoitti väistyvänsä lontoolaisen Philharmonia Orchestran kapellimestarin tehtävästä kauden 2020-2021 jälkeen, ja seuraavana päivänä julkaistiin tiedote Salosen kiinnityksestä San Francisco Symphonyn seuraavaksi ylikapellimestariksi Michael Tilson Thomasin väistyessä tehtävästä vuonna 2020, 25 vuoden pestin jälkeen. Kesällä 60 vuotta täyttänyt Salonen on johtanut Philharmonia Orchestraa vuodesta 2008, jonne hän siirtyi johdettuaan Los Angeles Philharmonicia 17 vuotta. The Guardian kiittelee Philharmonian nostaneen Salosen kaudella tasoaan, panostaneen etenkin 1900-luvun alkupuolen teoksiin ja olleen digitaalisten kokeilujen eturintamassa. […]
Alttoviulu on kokeilujen kenttä
Tabea Zimmermann on harvoja solistina kiertäviä alttoviulisteja, mutta hän ei tyydy vain soittimen markkinoijaksi. Musiikki on tärkeintä, ja se vaatii kokeilunhalua ja uuden etsimistä. Hän sanoo vanhojen jousisoittimien kaupan olevan pitkälle huijausbisnestä ja kritisoi kapellimestarien hegemonista asemaa aikansa eläneeksi. Tabea Zimmermann vieraili marraskuun lopussa Tapiola Sinfoniettan liidaajana ja soitti oman sovituksensa Robert Schumannin sellokonsertosta. Konsertissa tiivistyi kaksi taiteilijan uralle keskeistä pyrkimystä: uuden ohjelmiston etsiminen alttoviululle sekä suoraan kommunikaatioon perustuva työtapa, jossa kapellimestaria […]
Järnefeltin elokuvamusiikki kuullaan alkuperäisasussa
Mauritz Stillerin mykkäelokuvaklassikko Laulu tulipunaisesta kukasta kuullaan Helsingin kaupunginorkesterin loppiaiskonsertissa Armas Järnefeltin alkuperäisen elokuvamusiikin kanssa. Esitys merkitsee samalla avausta Järnefeltin syntymän 150-vuotisjuhlavuodelle. Armas Järnefeltin (1869-1958) musiikki Mauritz Stillerin melodraamaan Sången om den eldröda blomman (Laulu tulipunaisesta kukasta) (1919) on pohjoismaisen elokuvamusiikin pioneeriteoksia: kyseessä on ensimmäinen pohjoismainen pitkä elokuva, johon sävellettiin alkuperäismusiikki. Järnefelt johti musiikin elokuvan ensi-illassa Tukholmassa 14. huhtikuuta 1919, ja samana iltana musiikki kuultiin myös Göteborgissa ja Malmössä. Myöhemmin Järnefeltin musiikki oli […]