ARTIKKELIT

  Antti Häyrysen arvio kirjasta ”Musiikin suurlähettiläs – Erkki Korhosen vauhdikas elämä” (Rondo 12/2017) herätti halun kommentoida. Erkki Korhonen, todella viehättävä, lahjakas ja energinen taitelija, on jos kuka ansainnut vahvasti taiteellista elämäänsä kuvaavan elämäkerran. Mutta, kuten Antti Häyrynen kirja-arvioinnissaan toteaa, hän olisi ansainnut enemmän ”olennaisiin musiikillisiin kysymyksiin” kuin hänen ongelmiinsa painottuvan elämäkerran. Erkki Korhosen Kansallisoopperasta tapahtunutta eroa ja siihen liittyviä spekulaatioita käsitellään kirjassa laajasti. Tässä yhteydessä on esitetty useita asiattomia ja epätosia näkemyksiä. Eron yhteydessä […]

Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikön Stuba Nikulan esittämä viiden prosentin leikkaus Helsingin musiikkiopistojen avustuksiin on herättänyt tyrmistystä. Perusteena on, että summat ”siirretään muille taiteen perusopetuksen taiteenlajeille sekä toimijoille, jotka toimivat matalan osallistumisen ja heikon rahoituksen alueilla sekä toimijoille, jotka lisäksi tavoittavat taiteen perusopetuksessa muuten aliedustettuja ryhmiä.” Poikkeuksiakin musiikin opinahjojen kohtelussa on. Esimerkiksi Pitäjänmäen musiikkiopisto saisi lisää avustusta, koska ko. alueella opetuksen saavutettavuus on heikkoa. Muita voittajia esityksessä olisivat mm. bändikoulua ylläpitävä Jamkicks Oy, Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Musti Oy, […]

Susanna Välimäki: Syötävät sävelet – vieraana säveltäjien pöydissä, Kirjapaja, 140 s. Ruoka ja musiikki ovat aina kietoutuneet yhteen, ovathan ne verrannollisia sosiaalisen toiminnan muotoja. Gastronomian ja taiteen välillä on löydettävissä myös sisällöllisiä yhteyksiä alkaen makujen sommittelusta suurten menu-kokonaisuuksien rakenteeseen. Monin paikoin rituaaleiksikin kohoavat ruokailutavat ovat osa kulttuurihistoriaa. Susanna Välimäen uuden kirjan fokus ei ole aivan näin laajalla, vaan hän keskittyy 15 säveltäjän ruoka- ja juomatottumuksiin. Suhteet on jaoteltu kolmeen sarjaan: taiturilliset kokit, herkuttelevat syömärit ja askeettiset […]

  Joonas Ahonen rakastui uuden musiikin yllätyksellisyyteen jo lapsena. Klangforum Wien -nykymusiikkiyhtyeeseen kotiutunut pianisti tähtää tulkintaan, jossa musiikki elää hetkessä.   Moni muusikonalku ryhtyy opiskeluaikanaan tietoisesti laajentamaan makumieltymyksiään. Silloin usein löytyy uusi musiikki, ja osan se vie mennessään. Joonas Ahoselle kävi toisin. Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa hän totuttautui Tuija Hakkilan kanssa Mozartiin ja Chopiniin, sillä kun hän 12-vuotiaana saapui osastolle, palavimmin hän halusi soittaa Schönbergin Kuutta pientä pianokappaletta. Läheisintä hänelle oli moderni musiikki. Taustalla oli Viitasaaren Musiikin […]

Kuukauden legenda, Olavi Virta ”Suomalaisista iskelmälaulajista puhuttaessa kohoaa Olavi Virta korkeimmalle omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä… Jo Virran ruumiinrakenne viittaa armoitettuun laulajaan. Kun hän laulaa, ei kukaan väitä, ettei hänellä olisi lauluääntä tai taitoa, jolle tässä maassa ei löydy vertaa.”   Iskelmä-lehden nimettömän arvion suuresta suomalaisesta laulajasta on antanut Olavi Virta (1915-1972) itse. Hannu Nybergin Virta-kirjassaan (Hurmiosta turmioon 2015) dokumentoima tapaus kertoo taiteilijasta, jolla oli kirkas käsitys omasta arvostaan, mutta samalla tarve puolustaa mainettaan haamukirjoittelulla. Lehtijuttu ilmestyi Virran […]

Kansainväliseen suosioon kohonnut folk hop -vokaaliyhtye Tuuletar uudelleenmuokkaa suomalaista kansanmusiikkitraditiota.   Harva esiintyjä voi luetella keikkapaikoikseen niin konserttisaleja, rockklubeja, teattereita, eri musiikinlajien festivaaleja kuin kirjastoja ja koulujakin. Suomalaisen nykykansanmusiikin tekijät pujottelevat usein eri genrejen välillä eivätkä suinkaan rajoita esiintymisiään pelkkiin kansanmusiikkiyhteyksiin. Näin myös neljän naisen vokaaliyhtye Tuuletar, joka on viime vuosina ponnahtanut huimaan kansainväliseen menestykseen. Kansanmusiikista nousevaa a cappella -ilmaisua beatboxaukseen yhdistelevä yhtye kuvailee musiikkiaan vocal folk hopiksi, jonka inspiraationlähteet ulottuvat suomalaisesta traditiosta erilaisiin pop- […]

Liisa Linko-Malmio ja itsenäisen taiteilijan vuosisata musiikissa ”Liisan metodi perustuu luonnolliseen laulamiseen: hengitetään ja sen päälle lauletaan”, toukokuussa sata vuotta täyttäneen Liisa Linko-Malmion oppilas, sopraano Kirsi Tiihonen kertoo.   Onnellinen on se, joka saa näin syntyä suoraan musiikin syliin”, Elina Sajakorpi kirjoittaa Liisa Linko-Malmion muistelmateoksessa (2003), jossa taiteilija kuvaa elämänkaartaan omin sanoin: ”Ryömin vauvana flyygelin alla, lapsena istuin itse flyygelin ääressä ja myöhemmin seisoin flyygelin mutkassa.” Liisa Linko-Malmion äiti oli laulajatar Lahja Linko (o.s. Helen) […]

Pyysimme kahta säveltäjää visioimaan, miltä seuraavien vuosikymmenten musiikki voisi kuulostaa. Esiin nousi niin yhteistekijyys kuin teknologian vaikutus musiikin kuuntelemiseen. Uuden musiikin toivotaan vaikuttavan ihmisiin ja yhteisöihin, herättävän ajatuksia ja tunnereaktioita.   Uusi vuosituhat alkoi Rondossa pohdinnoilla musiikin tulevaisuudesta. Kun nyt 17 vuotta myöhemmin lukee säveltäjien visioita vuoden 2000 ensimmäisestä numerosta, suurin osa ennustuksista on toteutunut: taiteiden, musiikin lajien ja kulttuurien väliset rajat ovat hämärtyneet, tasavireisyys on haastettu ja teknologia on muuttanut niin säveltämisen keinoja, soivia […]

Lotta Wennäkosken kuumatahtinen syksy jatkuu 90-vuotiaalle RSO:lle ja 100-vuotiaalle Suomelle tehdyllä rakkausaiheisella teoksella Uniin asti.   Viime syyskuussa Lotta Wennäkoski oli miljoonayleisön huomion kohteena, kun hänen teoksensa aloitti BBC Proms -festivaalin päätöskonsertin, ja nyt itsenäisyyspäivänä hänen uutuutensa soi RSO:n konsertissa maailmantähti Magnus Lindbergin kantaesityksen ja Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian rinnalla. Olisiko hän uskonut tällaista asemaa nuorena? ”No en varmaan”, Wennäkoski hymähtää, mutta hän tuntuu ottavan koko karriääriasian rennosti. ”Ei tässä ehdi ajatella muuta kuin päällä olevia […]

Robotit osaavat säveltää, tanssia ja johtaa jo orkesteriakin. Miten käy ihmismuusikoiden? Syyskuussa 2017 lehtien kulttuuripalstojen ykköspuheenaihe ei ollut Suomi 100 -tapahtumat, Kansallisbaletin uuden taiteellisen johtajan valinta tai suomalaismuusikkojen kilpailumenestys. Otsikoissa ja kuvissa komeili musiikkimaailman uusin tähti, josta todennäköisesti saadaan vielä kuulla jatkossakin. Kapellimestarirobotti YuMi, sveitsiläisen ABB-yhtiön luomus johti Luccan filharmonista orkesteria Pisan robotiikkafestivaalilla. Tapahtuma huipentui samaiseen Andrea Bocellin konserttiin, jossa tähtitenorin tulkinta Verdin aariasta La donna è mobile jäi tällä kertaa teräksisen kapellimestarinsa varjoon. YuMin […]

  Vanha musiikki on itsenäisten free lancerien pelikenttää, jolla tulevaisuuden muusikko löytää oman paikkansa uusin säännöin usean vuosisadan ja monen kulttuuripiirin reviiriltä.   Uuden musiikin kenttä on perinteisesti nähty reviirinä, jossa nuoret muusikot haastavat kangistuneita toimintamalleja ja kehittävät omaa identiteettiään. Vahva rakenteiden uudistaja löytyy myös eteenpäin rynnivästä vanhan musiikin liikkeestä, joka avaa free lancereille monia väyliä työllistää itsensä. Helsingin Barokkiorkesterin kaikki muusikot ovat intendentti Kerttu Piirron mukaan”taiteellisista ja taloudellisista syistä” free lancereita. Vaihtuvien kokoonpanojen orkesteri […]

Jos julkista sanaa on uskominen, fyysisellä äänilevyllä ei suoratoiston ja Youtuben kurimuksessa hyvin pyyhi. Miten joulu mahtaa näkyä äänitekaupassa, ja mitä kauppiaat povaavat sesongin suosikkialbumeiksi? Isoista tavarataloketjuista Stockmann lopetti levymyynnin pari vuotta sitten, konkurssiin ajautunut Anttila jo aiemmin. Prisma-ketju on sitä vastoin jopa nostanut profiiliaan: viime vuoden joulumarkkinoille Eppu Normaalin kolmoisalbumi julkaistiin yksinoikeudella S-ryhmän jättimarketteihin. Yksinmyyntiaikana levyä ei saanut edes suoratoistopalveluista. Yleisesti ottaen koko kansan kaupoissa, joista levyosasto ei ole vielä kokonaan kadonnut, valikoima on […]