ARTIKKELIT

Kuukauden legenda Dennis Brain   Pasuunalla, trumpetilla ja tuuballa on raamatullinen tausta, mutta ei silti tunnu vaikealta nimetä käyrätorvi vaskisoittimista jaloimmaksi. Sen alkuperä paljastuu soittimen vieraskielisistä nimistä (horn, cor), ontoista sarvista, joita muinaisina aikoina käytettiin merkinantovälineinä metsästyksessä. Metsästyksen viestintätarpeet veivät eteenpäin myös soittimen kehitystä. Monimutkaisiin operaatioihin tarvittiin pitempää putkea, jota voitiin kestävimmin valmistaa metallista. 1600-luvun lopulla taitavimmat metsästystorvien valmistajat tulivat Ranskasta, josta juontui soittimen aiempi englanninkielinen nimitys ’French horn’. Äänialan kasvaessa soittimen putki piteni, ja se […]

Musiikkiarkeologia on nuori tieteenala, joka tutkii muinaisten ihmisten elämää äänten ja musiikin näkökulmasta. Riitta Rainio on Suomen ainoa musiikkiarkeologiaan erikoistunut tutkija.   Usein kuvamme etenkin varhaisesta historiasta vaikuttaa täysin äänettömältä. Musiikkiarkeologia on tieteenala, joka täydentää käsitystä menneisyydestä tutkimalla esineiden ja paikkojen soivia ulottuvuuksia. Soitinten jäänteet, asuinpaikat ja ympäristöjen akustiikat paljastavat tietoa muinaisten ihmisten äänimaisemista ja heidän kuulemastaan musiikista. ”Musiikkiarkeologia on musiikintutkimusta tai äänellisen kulttuurin tutkimusta, jossa rajaa musiikin ja äänen väliin ei haluta vetää tarkasti”, […]

Maj Lind -pianokilpailu päättyi melko lailla odotusten mukaa. Mackenzie Melemedin voitto tuskin yllätti ketään, mutta siinä, miten voittajan nimi julkistettiin, olisi voitu pitää yllätysmomenttia yllä edes vähän. Tulosten julkistaminen on yleensä jännittävää kuunneltavaa, mutta nyt sitä tylsensi pahasti julkistusjärjestys. Kaikki muut palkinnot jaettiin ennen viimeiseksi jätettyä ensimmäistä. Kun osallistumispalkintojen saajiksi ilmoitettiin Hannu Alasaarela, So Hyang In ja Hyo-Eun Park jokainen tiesi, että peli oli selvä. Yleisö oli silminnähden onnellinen Melemedin puolesta, mutta jännityksen ylläpitämä kutkuttava […]

Ei ollut vaikea arvata Maj Lind -kilpailun voittajaa: yhdysvaltalainen Mackenzie Melemed teki kaikissa kolmessa erässä tasaisen varmaa työtä ja huipensi sen finaalissa Beethovenin kolmannen konserton säihkyvään tulkintaan. Melemed sai 30 000 euron palkinnon lisäksi konsertin PianoEspoo -festivaaleilla marraskuussa. Hän vakuutti juryn myös kamarimusiikkifinaalin esityksellään niin että sai siitä vielä 8000 euron erikoispalkinnon. Toiseksi sijoittui uusiseelantilainen Jun Bouterey-Ishido, jonka palkintosumma on 25 000 euroa. Kolmanneksi sijoittunut Jiyoung Kim sai 20 000 euroa ja loput kolme finalistia […]

  Sebastian Fagerlundin säveltämä ooppera Höstsonaten saa maailman kantaesityksensä Suomen kansallisoopperassa syyskuun 8. päivänä. Se vauhdittaa hurjassa vauhdissa olevaa kansainvälistä uraa. Periaatteena hän pitää yhä sitä, että jokaiseen teokseen on löydyttävä sellainen näkökulma, joka vie häntä säveltäjänä eteenpäin.   Sebastian Fagerlundista piti tulla viulisti. Toisin kävi. Vaikka hän oli sävellellyt pikkupojasta asti, valtava epäily omaan osaamiseen piti sävellyspuuhat vuosikausia vain lähipiirin tiedossa. ”Koko opiskeluajan olin hyvin epävarma”, Fagerlund sanoo. ”Mietin jatkuvasti suhdettani säveltämiseen. Olenko tarpeeksi […]

    Taavi Oramo huokaisee. Heinäkuun alussa tavatessamme takana on kokeellisen tanssi- ja musiikkiteoksen harjoitusjakso, lähtö Kuhmoon odottaa. Vinha taiteilijaelämä kuulostaa romanttiselta, mutta yleisö helposti unohtaa, että taidetyössäkin tarvitaan rutiineja ja vakautta. Vakityö tuntuu 27-vuotiaasta Oramosta houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mutta mikä työn sisältö olisi? Hänellä on nimittäin varaa valita. Virallisesti häntä pitäisi ehkä tituleerata klarinetiksi, olihan se muutama vuosi sitten valmistuneen nuoren miehen pääaine Sibelius-Akatemiassa. Ja klarinetistina hän säännöllisesti konsertoikin, kuluneena kesänä muun muassa Kuhmon Kamarimusiikissa. […]

Tallinnan Birgitta-festivaalista on alkanut kehittyä varteenotettava kilpailija Savonlinnan Oopperajuhlille. Tallinnan Birgitta-festivaalin perusti vuonna 2005 kapellimestari Eri Klas, ja tapahtuma olikin tänä vuonna omistettu viime vuonna menehtyneen Klasin muistolle. Festivaali sijoittuu vuonna 1407 perustetun birgittalaisluostarin raunioille. Rakennus ehti säilyä alkuperäisessä muodossaan vain vuoteen 1577, jolloin Iivana Julman sotilaat tuhosivat sen jättäen luostarin kirkosta paikalle vain nykyisen julkisivun, seinät, kellarin ja hautausmaan. Festivaali toi sisällä istujien suojaksi katon ja sisälle esiintymislavan.  Birgitan erikoisuus on lähes joka vuosi esitetty tavallista luovempaan tyyliin […]

  Richard Wagnerin persoonan nurjat puolet ja saksalaisuuden traumat eivät jätä Bayreuthin festivaalia rauhaan. Tämän kesän uudessa tuotannossa, Nürnbergin mestarilaulajissa säveltäjän antisemitismi ja kansallismielisessä uhossa kytevä rasismi tulevat painajaismaisina esiin. Lopussa kuitenkin taide tarjoaa sovituksen.   Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajien toisen näytöksen lopussa väki pieksee tappelun tuoksinassa kaupunginkirjuri Beckmesserin, jota on pidetty paitsi kaavoihin kangistuneen pedantin niin myös kieron juutalaisen perikuvana. Australialainen Barrie Kosky levittää uudessa ohjauksessaan tämän kohtauksen painajaisnäyksi: Beckmesser saa naamion, joka paisuu valtavaksi […]

  Heinäkuun Meidän Festivaali ei tuonut sanallakaan esiin 20-vuotisjuhlavuottaan. Sen sijaan tiukka kantaaottavuus palasi rytinällä viime vuoden välivaiheenomaisen kattauksen jälkeen. Meidän Festivaalin kannattaa pitää kiinni valitsemastaan tiestä, jossa taide ja laajempi konteksti kommunikoivat poikkeuksellisella tavalla.   Loppukesästä Tuusulanjärven ympäristössä järjestetty, tänä vuonna Äänioikeus-otsikolla kulkenut Meidän Festivaali kiertyi napakasti päiväkohtaisten teemojen ympärille. Monitaiteisen identiteetin lippua piti yllä uusi avaus, Järvenpään Studio123 -elokuvateatterin täyttänyt liikkuvan kuvan tapahtumapäivä. Konsertit herättivät ajatuksia mm. alkuperäiskansojen oikeuksista, identiteeteistä, kommunikaatio-ongelmista sekä valtarakenteista, […]

  Musiikinopetus perustuu yhä mestari-kisälli -suhteille, näistä syntyvät sukuhaarat voivat ulottua yllättäviin syvyyksiin. Otetaan esimerkiksi huilu. Sen opettajagenealogiaa seuratessa voi päätyä Ranskan vallankumouksen jälkeiseen Pariisin konservatorioon, Milanon La Scalaan, Fredrik II Suuren hoviin 1740-luvun Berliiniin, 1700-luvun alun Dresdeniin ja Konstantinopoliin sekä Ludvig XV:n Versailles’hin. Mitä tästä pitkästä verkostosta on käytännön soittoon jäänyt?   Oppilaani astuu luokkaan ja alkaa koota huiluaan. ”Mitä kuuluu”, kysyn? Hän vastaa: ”Ihan hyvää”. Jatkan jutustelua ja asetan nuottitelineen oikealle korkeudelleen. ”Muuten, […]

Maj Lind -pianokilpailujen ensimmäisen päivän finalistit soittivat konserttokirjallisuuden suurimpia ja vaikeimpia teoksia. Prokofjevin toinen, Brahmsin toinen ja Rahmaninovin kolmas konsertto ovat Mount Everestejä, joille kiipeäminen vaatii paljon kokeneeltakin mestarilta – saatikka sitten nuorilta, joilla kaikilla ei ole edes liiemmälti kokemusta orkesterin kanssa soittamisesta. Hienosti kilpailijat tehtävistä selvisivät, mutta täytyy silti kysyä, olisiko heidän luontainen ilmaisunsa ja persoonallisuutensa tullut paremmin esiin teoksissa, joissa ei tarvitsisi olla koko ajan taistelun maku suussa. Toisaalta kokemustahan kilpailuihin tullaan hakemaan, ja […]

En oikeastaan pidä kilpailuista. Tuo lause pöllähti jostain mieleeni, kun seurasin Maj Lind -pianokilpailun kulkua. Olen itse vannoutunut viulisti, pianokilpailut eivät ole niin mieleeni. Mutta on siinä silti muutakin. Ensimmäinen syy on ikä. Kilpailut eivät usein hyväksy myöhään kypsyneitä taiteilijoita. Pitää olla valmis heti parikymppisenä, suvereeni virtuoosi, joka vetäisee noin vain niin kamarimusiikin, soolokappaleet kuin konsertotkin. Kolmekymppisiä lähestyvillä alkaa jatkoon pääsyssä jo tulla tukalammat paikat. Yleensä finaaliin otetaan yksi vanhempi kilpailija osoittaakseen, ettei tässä ikärasisteja […]