Elgar
Edward Elgar: Gerontiuksen uni. Catherine Wyn-Rogers (Enkeli), Andrew Staples (Gerontius), Thomas Hampson (Pappi, Kärsimyksen enkeli), Berliinin Valtionoopperan kuoro, RIAS-kamarikuoro, Berliinin Staatskapelle, johtajana Daniel Barenboim. Decca 483 1585 (2 cd). Vaikka John Henry Newmanin runoelma Gerontiuksen uni (1865) on vuorattu katolisella teologialla, Edward Elgarin tekstistä vuonna 1900 rakentama vokaalinen monumentti – jota hän ei halunnut kutsua oratorioksi – on hengeltään hyvinkin anglikaaninen ja englantilainen. Vanhan miehen (Gerontius) matka kuolinvuoteelta tuomiolle ja kiirastuleen on kuvattu empiristisellä selvänäköisyydellä, […]
Bach
J.S. Bach: kantaatit Wiederstehe doch der Sünde, Ich habe genug, Vergügte Ruh, sinfoniat kantaatteihin BWV 52, 54 ja 174. Iestyn Davies, kontratenori ja Arcangelo, joht. Jonathan Cohen. Hyperion CDA68111. Brittiläinen kontratenoriperinne tuo mieleen Alfred Dellerin ja poikakuorojen kirkollisessa perinteessä kasvaneet enkeliääniset laulajat. Nykyiset alan nuoret tähdet ovat suurimmaksi osaksi muualta kuin saarivaltakunnasta, ja he ovat vieneet äänityyppiä loisteliaampaan ja oopperallisempaan suuntaan. Britti Iestyn Davies taiteilee tässä välissä: hän on tunnettu nykyoopperoiden tekijä, mutta uudella Bach-levyllä […]
Hallenberg
Carnevale 1729. Kohtauksia Geminiano Giacomellin, Giuseppe Maria Orlandinin, Tomaso Albinonin, Nicola Porporan, Leonardo Leon ja Leonardo Vincin oopperoista. Ann Hallenberg, mezzosopraano ja Il pomo d’oro, joht. Stefano Montanari. Pentatone 5186678. Ruotsalainen Ann Hallenberg on kunnostautunut barokkiohjelmistossa, josta hän on työstänyt tutkittuja kokonaisuuksia yhdessä musiikkitieteilijämiehensä Holger Schmitt-Hallenbergin kanssa. Uudelle levylleen hän on valinnut kiinnostavan teeman. Siinä on kohtauksia oopperoista, jotka soivat Venetsian karnevaalisesongin kahdeksan viikon aikana 1728–1729. Kokonaisuus antaa hyvän kuvan ajan tyylistä: aistillisuus, loisteliaisuus ja […]
Saksalaiskuoro taitaa Vigilian
Sergei Rahmaninov: Vigilia. MDR Rundfunkchor Leipzig, johtajana Risto Joost. Genuin GEN 17476. Rahmaninovin Vigiliasta (1915), ortodoksisen ”kokoöisen” ehtoo- ja aamupalveluksen läpisävelletystä yhdistelmästä, on tullut lännessä huippusuosittu teos, jonka jokainen ammattikuoro haluaa vuorollaan levyttää. Lopputuloksista kuuluu usein löytämisen riemu ja oivaltavat näkökulmat, mutta usein myös ortodoksisen tradition ja tekstien vieraus. Jälkimmäinen korostuu Genuin-yhtiön levyesitteessä, jossa vilisee virheellistä tietoa, mutta Risto Joostin ja Leipzigin radiokuoron esitys on monin tavoin palkitseva. Leipzigin MDR-kuoro kuuluu maailman parhaimpiin, ja Panula-kilpailut […]
Kouraiseva Stabat mater
Antonin Dvorak: Stabat mater. Eri Nakamura, sopraano, Elisabeth Kulman, mezzosopraano, Michael Spyres, tenori, Jangmin Park, basso, Prahan filharmoninen kuoro, Tsekkiläinen filharmonia, johtajana Jiri Belohlavek. Decca 481510 (2 cd). Antonin Dvorakin Stabat mater on monumentaalisimpia kuvauksia jumalanäidin kärsimyksistä ristin juurella, mutta venyttää samalla harvakuteisen runon äärimmilleen. Dvorak muistetaan yleensä leppoisana maalaisonnea ja luontokuvia pursottavana säveltäjänä, mutta hurja ja traagisuudessaan hyytävä Stabat mater on jotain muuta. Jotain muuta on myös viime toukokuussa syöpään menehtyneen Jiri Belohlavekin riuduttavien […]
Couperin makujen yhdistäjänä
François Couperin: L’Apothéose de Lully, Leçons de Ténèbres Stéphane Degout, lausunta, Katherine Watson, sopraano, Anna Dennis, sopraano Arcangelo, joht. Jonathan Cohen Voiko vanhempaa säveltäjäkollegaa loistokkaammin kunnioittaa kuin säveltämällä musiikkinäytelmän, jossa tämä kohotetaan Parnassolle? Couperinin L’Apothéose de Lully on myös musiikkipoliittinen kannanotto ranskalaisen ja italialaisen musiikin liiton puolesta. Pari vuotta aiemmin Couperin oli säveltänyt vastaavan monumentin italialaisen tyylin arkkisäveltäjälle Corellille. Italialainen ja ranskalainen tyyli yhdistyvät konkreettisesti, kun Lullya ja jo Parnassolla majailevaa Corellia kuvaavat viululinjat kisailevat. […]
Beethovenin humaani viesti
Ludwig van Beethoven: Missa solemnis. Regina Hangler, sopraano, Elisabeth Kulman, mezzosopraano, Christian Elsner, tenori, Franz-Josef Selig, basso, Rundfunk-Sinfonieorchester Berlin, MDR Rundfunkchor Leipzig, johtajana Marek Janowski. Pentatone PTC 5186 565. Beethovenin Missa solemnis on hänen suurteoksistaan vaikeimmin lähestyttävä. Sinfonikkona hän antaa orkesterille tavallista tärkeämmän roolin, mutta temaattinen ajattelu lähtee suoraan messutekstistä. Erityisesti kuoroon kohdistuvat vaatimukset vertautuvat Kristuksen koettelemuksiin ristinpuulla, mutta Leipzigin MDR-radiokuoro suoriutuu tehtävästään liehuvin lipuin. Sekä Glorian että etenkin Credon päättävät fuugat syöksyvät taivaisiin ihailtavan […]
Bachin maallista loistoa
Johann Sebastian Bach: Schleicht, spielende Wellen BWV 206, Preise dein Glücke, gesegnetes Sachsen BWV 215. Hana Blazikova, soprano, Hiroya Aoki, kontratenori, Charles Daniels, tenori, Roderick Williams, basso, Japanin Bach Collegium, johtajana Masaaki Suzuki. BIS-2231. Bachin maalliset kantaatit ovat jääneet hänen hengellisten teostensa varjoon, vaikka säveltäjällä niitä kirjoittaessaan oli usein käytössään tavallista laajemmat voimavarat ja kiitollisempi yleisö. ”Liukukaa, leikkisät laineet” BWV 206 on valmistunut Saksin vaaliruhtinas ja Puolan kuningas August III:n kunniaksi, mutta ”Ylistetty olkoon onnesi, […]
Elämä ja kuolema
Wolfgang Amadeus Mozart: O, temerario Arbace KV 79, Basta vincesti… A, non lasciarmi KV 486a, Ah, lo previdi… Ah t’invola KV 272, Bella mia fiamma… Resta o cara KV 528. Joseph Haydn: Scena di Berenice, Solo e pensoso. Ludwig van Beethoven: No, non turbati… Ma tu tremi WoO92a, Ah! Perfido op. 65. Sophie Bevan, soprano, The Mozartists, johtajana Ian Page. Signum SIGCD485. Klassisen aikakauden kiinnostus itsenäisiin draamakohtauksiin tunnetaan Mozartin konserttiaarioista, mutta Haydnin ja Beethovenin teoksia […]
Brahmsin hellä puoli
Johannes Brahms: Quartette op. 64 ja 92, Liebeslieder-Walzer op. 52 ja Neue Liebeslieder op. 65. Latvian radiokuoro, joht. Sigvards Kļava. Dace Kļava ja Aldis Liepiņš, piano. Ondine ODE 1295-2 Uuteen musiikkiin panostava Latvian radiokuoro poikkeaa romantiikkaan kohteenaan Brahmsin lauluäänille ja (nelikätiselle) pianolle säveltämät valssilaulut ja kvartetot, jotka todistavat säveltäjän hellemmästä puolesta. Unelmoiva, hyväntuulinen wieniläismusiikki ei kaipaa rinnalleen mitään vakavampaa, sitä suuremmalla syyllä että kyseessä on varsin omintakeinen genre: kuoromusiikin sijaan se on kamarimusiikkia pianolle ja […]
Itsevaltiuden satiiri
Nikolai Rimski-Korsakov: Kultainen kukko. Aleksei Korolev (Tsaari Dodon), Juri Jelnikov (Tsarevits Gvidon), Aleksandr Poljakov (Tsarevits Afron), Leonid Ktitorov (Kenraali Polkan), Antonina Kletsheva (Amelfa), Gennady Pishtshajev (Astrologi), Klara Kadinskaja (Tsaritsa Shemahan), Nina Poljakova (Kultainen kukko). Moskovan radion kuoro ja orkesteri johtajina Aleksei Kovaljov ja Jevgeni Akulov. Melodija MEL CD 1002331 (2 cd). Rimski-Korsakovin viimeinen ooppera Kultainen kukko (1907) perustuu Pushkinin tarinaan, jonka säveltäjä ja libretisti Vladimir Belski laajensivat itsevaltiuden satiiriksi. Tsaari Dodon ryhtyy sotaan tsaaritar Shemahania vastaan, […]
Yksinäisyyden kipu ja autuus
Einsamkeit. Robert Schumannin liedejä. Matthias Goerne, baritoni, Markus Hinterhäuser, piano. Harmonia Mundi 902243. Matthias Goerne jatkaa pitkään jatkunutta projektiaan Schubertin ja Schumannin laulujen parissa, joita hän esittää vaihtuvien pianistien kanssa ja temaattisiksi kokonaisuuksiksi ryhmiteltyinä. Schumann-koosteen otsikkona on Einsamkeit, yksinäisyys, mutta ilme ei ole ollenkaan niin ahdistunut kuin voisi kuvitella. Saksalaisessa runoudessa yksinäisyys tarkoittaa myös rauhaa luonnon ääressä ja minän sulauttamista kosmokseen. Kokoelman vakavin osuus on alussa, Nikolaus Lenaun runoihin sävelletyssä sarjassa Sechs Gedichte und Requiem, […]