Tshaikovski & Hatshaturjan
Pjotr Tshaikovski: Pianokonsertto nro 2. Aram Hatshaturjan: Pianokonsertto. Xiayin Wang, piano, Skotlannin Kuninkaallinen kansallisorkesteri, johtajana Peter Oundjian. Chandos CHSA 5167. Tshaikovskin toinen pianokonsertto ei ole likimainkaan niin suosittu kuin sileäksi soitettu ensimmäinen. Joitakin onnistuneita levytyksiä teoksesta on syntynyt, ja niiden seuraan nousee nyt Xiayin Wangin vakuuttavasti virtuoosinen tulkinta. Ensimmäisen osan eeppinen luonne pääsee oikeuksiinsa tulkinnassa, jossa on sopivassa suhteessa dramaattista paloa ja aikaa yksityiskohdille. Esityksen kohokohta on hidas osa konsertoivine viuluineen ja selloineen, joiden osuus […]
Bruckner & Wagner
Anton Bruckner: sinfonia nro 7, Richard Wagner: Das Liebesmahl der Apostel. Staatskapelle Dresden, Dresdenin kuorojen miehiä, joht. Christian Thielemann. Hänsler Profil. ”Raamatullinen kohtaus” Das Liebesmahl der Apostel kuului Richard Wagnerin Dresdenin-ajan hedelmiin, ja sen kantaesityksessä 1843 Frauenkirchessä lauloi 1200 kuorolaista ja soitti kätketty orkesteri. Harvoin kuulava teos tunnetaan lähinnä kirjoista, sillä se on säveltäjän myöhempien oopperoiden alkusolu. Perusteema, ns. Dresdenin Aamen on sama kuin Parsifalin Graal-kohtauksessa, ja myös Tannhäuserin Pyhinvaeltajien kuoroa kuullaan. Se on […]
Edward Elgar: sinfonia nro 1
Edward Elgar: sinfonia nro 1. Staatskapelle Berlin, joht. Daniel Barenboim. Decca. Brittien romantiikan ajan säveltäjämestarit ovat niin harvassa, että he ovat tehneet Elgarilleen karhunpalveluksen ylikunnioittavalla asenteella. Tarvitaan ulkoapäin tulevaa ravistelua, jotta säveltäjä jaksaisi kiinnostaa saaren ulkopuolellakin. Daniel Barenboim ja Berliinin Staatskapelle tekevät juuri sen, tosin aivan eri tyylillä kuin Sakari Oramo. He juurruttavat Elgaria keskieurooppalaiseen perinteeseen ja näkevät ensimmäisen sinfonian Wagnerin jälkilämmössä syntyneenä ja ekspressionismia enteilevänä sinfonisena draamana. Soinnin mehevöittäminen ja kontrastien terästäminen tekee teokselle […]
Brahms
Johannes Brahms: Sinfonia nro 1. Leif Segerstam: Sinfonia nro 288, ”Letting the FLOW go on…”. Turun filharmoninen orkesteri, johtajana Leif Segerstam. Alba ABCD 390. Orkesterikirjallisuuden suurimpiin sotaratsuihin kuuluva Brahmsin ensimmäinen sinfonia kuulostaa vakuuttavalta Turun filharmonisen ja Leif Segerstamin käsissä. Nyt ei etsitä kamarisointia tai liukasta Brahms-liteä. Sinfonian draamalle annetaan aikaa kasvaa ja kulminoitua, ja Segerstam kannustaa turkulaisia peräti kultivoituneeseen soittoon, jonka Alba on vanginnut hienosti monikanavaäänitykseensä. Tulkinnassa on romanttista hehkua, mutta se kunnioittaa klassista konseptia, […]
Lutoslawskia intensiivisesti
Witold Lutoslawski: Konsertto orkesterille, Mala Suita, Sinfonia nro 4. NDR-sinfoniaorkesteri, joht. Krzysztof Urbanski. Alpha. Nuori puolalainen kapellimestari Krzysztof Urbanski on löytänyt suoran suhteen maanmiehensä Witold Lutoslawskin musiikkiin. Kaikki on analyyttisesti eriteltyä mutta yhtä aikaa emotionaalista. Tällä levyllä hän todistaa, miten varhainen orkesterikonsertto ja viimeinen, neljäs sinfonia eivät olekaan niin eri maailmoista kuin aiemmin on luultu. Totta kai välissä on kuljettu pitkä matka folkloristisista aineksista aleatorisen kontrapunktin kautta kristallisoituneeseen kokonaismuotoon, mutta säveltäjä silti on sama. […]
Kadonneen maailman lumo
Qigang Chen: Er Huang, Enchantements oubilés, Un temps disparu. Chun-Chieh Yen, piano, Jiemin Yan, erhu, Taiwanin filharmonikot, joht. Shao-Chia Lü. Naxos 8570614. Qigang Chen on ranskalaistunut kiinalaissäveltäjä, joka joutui kulttuurivallankumouksen aikana ”uudelleenkoulutettavaksi” mutta eteni sitten niinkin pitkälle kuin Oliver Messiaenin viimeiseksi oppilaaksi. Ranskalainen värimaailma yhdistyy hänen musiikissaan kiinalaisiin perinnesävelmiin. Usein vanhat melodiat kuvaavat nostalgisesti kadonnutta menneisyyttä, joka Kiinan kulttuurisen tuhovimman vuosina yritettiin lakaista maton alle. Toisen symbolisen vihollisen roolin saa usein ylikansallinen pop-musiikki. Tästä vastakkainasettelusta […]
Gergijev palaa Prokofjeviin
Sergei Prokofjev: Pianokonsertot nro 4 ja 5, Sinfoniat nro 4, 6 ja 7. Aleksei Volodin ja Sergei Bajan, piano, Mariinski-orkesteri, johtajana Valeri Gergjev. Mariinsky MAR0577 (2 cd). Vladimir Putin julisti viime joulukuussa vuoden 2016 ”Prokofjevin vuodeksi” säveltäjän syntymän 125-vuotisjuhlan kunniaksi ja kannusti venäläisiä muusikoita ottamaan sen huomioon ohjelmissaan. Valeri Gergjev kiitti ”vilpittömästi ja lämpimästi” Putinia ja valitsi julkaistavaksi sarjan konserttitaltiointeja Mariinski-orkesterin kanssa. Gergjev on levyttänyt Prokofjevin pianokonsertot aiemmin saman orkesterin ja Alexander Toradzen kanssa. Sinfonioista […]
Sinfonisten prosessien mestari
Per Nørgård: Sinfoniat nro 2 ja 6. Oslon filharmoninen orkesteri, johtajana John Storgårds. Dacapo 6.220645. Per Nørgård: Sinfoniat nro 4 ja 5. Oslon filharmoninen orkesteri, johtajana John Storgårds. Dacapo 6.220646. Suomessa Sibeliuksesta on rakennettu varjon tuottaja, mutta nuorelle Per Nørgårdille (s. 1932) Sibelius oli valon tuoja, joka näytti tietä moderniin muotokieleen. Nørgårdin kahdeksasta sinfoniasta (1955-2012) on tullut yksi merkittävimmistä postsibeliaanisista sinfonisista kokonaisuuksista. Hänen sinfoniansa ovat todistaneet, että pitkäjänteisillä musiikillisilla prosesseilla voi yhä saavuttaa korkeuksia ja […]
Laajennetut kvartetot
Dmitri Shostakovitsh: Kamarisinfoniat op. 49a, op. 110a ja op. 83a. Kievin Solistit, johtajana Dmitri Jablonski. Naxos 8.573466. Shostakovitsh hyväksyi aikoinaan alttoviulisti ja kapellimestari Rudolf Barshain laajennukset jousikvartetoistaan. Omaelämäkerrallisen kahdeksannen kvarteton op. 110 sovitus on ollut eniten esitetty, mutta vähäisin muutoksin on suurelle jousistolle laajennettu myös ensimmäinen kvartetto (op. 49). Neljännessä jousikvartetossa op. 83 Barshai lisäsi orkesteriin puhaltimia ja lyömäsoittimia ja pyrki rakentamaan teoksesta juutalaisteemaisen sinfonian. Olen edelleen sitä mieltä, että osa musiikin intiimistä tehosta […]
Tempot tunteiden ehdoilla
Johannes Brahms: Viulukonsertto. Bela Bartok: Viulukonsertto nro 1. Janine Jansen, viulu, Rooman Kansallisen Santa Cecilia -akatemian orkesteri, johtajana Antonio Pappano. Decca 478 8412. Janine Jansen kunnioittaa Brahmsin viulukonserton eeppistä skaalaa tulkinnalla, jossa tempot luovat tilaa tunteiden syventämiselle. Avausosa saa lyyrisen perusvärityksen Antonio Pappanon johtaman italialaisorkesterin laulattaessa Brahmsin melodioita. Maagisimmat hetket koetaan ensiosassa kadenssin jälkeen sekä lämpimässä valossa väreilevässä hitaassa osassa. Konserttotaltioinnissa käänteitä höystää tervetullut impulsiivisuus, joka ei kuitenkaan horjuta hymyilevää kokonaisuutta. Bela Bartokin ensimmäistä ja […]
Uutta valoa Prokofjeviin
Sergei Prokofjev: Pianokonsertot nro 2 ja 5. Vadim Holodenko, piano, Fort Worthin sinfoniaorkesteri, johtajana Miguel Harth-Bedoya. Harmonia mundi HMU 807631. Kiovasta Teksasiin muuttanut, Van Cliburn -kilpailut 2013 voittanut Vadim Holodenko levytti nämä Prokofjevin pianokonsertot vuosi ja puolitoista sitten. Täysin musiikista riippumattomista syistä tuore julkaisu on saanut traagisen leiman, kun Holodenko löysi viime kuussa yksi- ja viisivuotiaat tyttärensä kotoaan Fort Worthissa murhattuna. Lasten äitiä epäillään, vakka hän on toistaiseksi kiistänyt syytteet. Holodenkon soitto Prokofjevin massiivisessa toisessa […]
Maalaistuoksuinen Martinu
Bohuslav Martinu: Spalicek, orkesterisarjat nro 1 ja 2, Rapsodia-Konsertto alttoviululle ja orkesterille. Mihail Zemtsov, alttoviulu, Eestin Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtajana Neeme Järvi. Chandos CHAN 10885. Bohuslav Martinun vuonna 1932 valmistunut mutta myöhemmin muokkaama Spalicek on lajityypiltään ooppera-baletti. Aiheena olivat tsekkiläiset kansansadut ja -leikit, joista syntyi ehkä hieman hajanaista kerrontaa, mutta kahteen laajaan orkesterisarjaan on riittänyt paljon värikästä ja folkoristista musiikkia. Eestin Kansalliset sinfonikot soittavat Martinun maalaistuoksuisia melodioita ja hilpeitä rytmejä ilmeisen innokkaasti. Chandosin verraten kaikuisa äänitys […]