Tähtikaartin pianominiatyyrit keskenään samantyylisiä
I Still Play. Timo Andres, Jeremy Denk, Brad Mehldau, Randy Newman, piano. Muhly, Andres, Andriessen, Adams, Glass, Anderson, Mehldau, Reich, Metheny, Dennehy, Newman. Nonesuch Arvostettu amerikkalainen nykymusiikkiin keskittyvä levy-yhtiö Nonesuch Records teki eläköityvälle pitkäaikaiselle toimitusjohtajalleen Bob Hurwitzille aikamoisen kunnianosoituksen: yksitoista tähtikaartisäveltäjää tekivät kelpo amatööripianistille kukin yhden pianominiatyyrin, jotka nyt julkaistiin kokoelmana neljän soittajan voimin ja jotka hyvin todennäköisesti löytävät tiensä harrastajien nuottitelineillekin. Skrjabin-maisiakin levottomia kaikuja henkivä John Adamsin nimikkokappale erottuu mestarillisen Jeremy Denkin soittamana ympäristöstään. […]
Mikkolan pianistinen ote pitää
David Chaillou: Légendes. Laura Mikkola, piano. Fuga Libera FUG761 Ranskalaissäveltäjä David Chaillou (s. 1971) kuvailee legendaa ajattomaksi, jatkuvasti uudistuvaksi tarinaksi. Hänen pianosarjansa Légendes pyrkii luomaan tällaisia hetkellisiä, ajasta irrottautuvia mielikuvitusmaisemia dialogiin keskenään. Pianon hyvin tuntevan Chailloun työkalupakista löytyy niin impressionistien, Messiaenin ja spektraalikkojenkin vaikutteita kuin viehtymystä minimalismiin ja modaalisuuteen. Vaihtelu kuuluu jo ensimmäisten kappaleiden välillä: Ravelin ryöppyävien tunnelmakuvien kaltainen Les mains nues leikkautuu vahvalla kontrastilla Blocsin Pärt-maisiin hitaasti putoileviin diatonisiin harmonioihin, ja Empreintes nyökkää venäläissäveltäjien […]
Räisäsen ilmiömäinen kyky ansaitsee kiinnostavampia kappaleita
Trasparente. Virpi Räisänen, mezzosopraano ja viulu. Mäenpää, Lunt, van Vugt, Pulkkis, Bach, Holst, Österman, Niles. Alba ABCD 453 Virpi Räisäsen kaksoisura ensin konsertto- ja kamarimusiikkiviulistina, sittemmin La Scalaankin yltäneenä mezzosopraanona, on jo kaksinkertaisen hatunnoston arvoinen, mutta Räisänen on pistänyt vielä paremmaksi ja esiintynyt yhtä aikaa molemmissa rooleissa Viulaja-konserteissaan ja nyt tuoreella soololevyllään. Harvinaiselle yhdistelmälle on hyvin vähän valmiita sävellyksiä, joista tunnetuimmat eli Gustav Holstin neljä melko kansanmusiikkivaikutteista ja vapaasti virtaavaa laulua löytyvät levyn keskeltä. Vain […]
Awake Percussionin raikas pelinavaus
Tim Ferchen: Broken, Music for Four Marimbas, Masquerades, Mallet Quartet. Awake Percussion. Siba Records SRCD-1024 Nuorten kotimaisten lyömäsoittajien nelivuotiaan Awake Percussion -kvartetin debyyttialbumi Broken on omistettu suomenamerikkalaisen Tim Ferchenin sävellyksille, jotka kaikki ovat myös yhtyeen kantaesittämiä. Nimikkoteos on ”hiljalleen hajoavaa konetta” kuvaava trio ei-viritetyille lyömäsoittimille, jossa kiehtovan kinesteettiset rytmiset venkoilut muuttuvat juuri, kun svengiin pääsee sisään; hauskaan, taitavasti rakennettuun ja tarkasti soitettuun kappaleeseen ei ehdi kyllästyä. Music for Four Marimbas tarttuu teema ja variaatiot –hengessä […]
Domenico Scarlatti
Domenico Scarlatti: Sonaatteja vol. 2. KK 144, 427, 25, 318, 431, 40, 30, 35, 466, 531, 63-64, 27, 118, 87 ja 95. Federico Colli, piano. Chandos CHAN 20134. Domenico Scarlattin 555 klaveerisonaattia on sävelletty cembalolle, mutta se ei ole estänyt nykyaikaisia pianisteja tarttumasta musiikkiin, jossa koskettimien läpi virtaa monenkirjava elämä. Vladimir Horowitz, Andras Schiff, Mihail Pletnjov, tai viimeksi Jevgeni Sudbin ja Angela Hewitt, ovat vuorollaan antautuneet barokkisen liike-energian kuljettajiksi ja vietäviksi. Scarlattiin ei tartuta velvollisuudentunnosta, […]
Diego Ortiz
Diego Ortiz: Trattado de glosas. Luis Milán: Fantasia XIII. Antonio de Cabézon: Diferencias sobre La gallarda Milanese. Tomas Luis de Victoria: O magnum mysterium. Bruno Cocset, gamba, Guido Balestracci, gamba ja violone, Les Basses Réunis. Alpha 563. Espanjalainen vihuela- ja kitarataituri Diego Ortiz (1520- n. 1570) työskenteli kotimaassaan ja Italiassa. Hänen recercadansa (ricercar) kuuluvat itsenäisen soitinmusiikin varhaisiin klassikoihin. Niissä hän antoi esimerkkejä sekä improvisoinnista bassokuvioinnin päälle (passacaglia-tekniikka) että vapaasta muuntelusta annetun sävelmän pohjalta. Bruno Cocset, […]
Andrei Gugnin
Andrei Gugnin: Homage to Godowsky. Josef Hofmann, Felix Blumenfeld, Emil von Sauer, Eugenio Pirani, Abram Chasins, Ignaz Friedman, Osip Gavrilovitsh, Joseph Holbrooke, Constantin von Sternberg, Theodor Leschetitzky, Theodor Szántó, Moritz Moszkowski, Franz Liszt-Ferruccio Busoni. Andrei Gugnin, piano. Hyperion CDA68310. Itseoppinut pianovirtuoosi Leopold Godowsky (1870-1938) on nykyisin lähinnä nimi historian lehdiltä, mutta aikoinaan sekä Rahmaninov että Busoni pitivät häntä pianonsoiton tekniikkaa merkittävimmin uudistaneena hahmona sitten Lisztin. Onkin sopivaa, että Hyperionin Godowsky-tribuutti päättyy Busonin Godowskylle omistamaan versioon […]
W. A. Mozart
W. A. Mozart: sonaatit fortepianolle ja viululle vol 2., K. 301, 305, 376 ja 378. Isabelle Faust, viulu, Alexander Melnikov, fortepiano. Harmonia Mundi 902361. Mozartin sonaateista viululle ja pianolle (tai oikeammin ne ovat sonaatteja pianolle viulun säestyksellä) on ilmestynyt viime vuosina loistavia levytyksiä, erityisesti Alina Ibragimovan ja Cédric Tiberghienin sarja (Hyperion) on saanut ylistyksiä kaikkialla, eikä Christian Tetzlaffin ja Lars Vogtin Ondine-levy jää pekkaa pahemmaksi. Isabelle Faustin ja Alexander Melnikovin alkanut sarja eroaa näistä periodinäkökulmallaan. […]
Johannes Brahms
Johannes Brahms: Sellosonaatit 1-2. Markus Hohti, sello, Emil Holmström, piano. Alba ABCD 452. Brahmsin sellosonaatit on sävelletty pianolle ja sellolle, kuten Alban levylehdykkään on kirjattu. Enemmän kuin arvojärjestyksestä otsikointi kertoo siitä, ettei piano ole enää mikään säestyssoitin. Nykyaikaisilla instrumenteilla Brahmsin kamarimusiikki kuulostaa yhä toisinaan raskaalta ja menee ripeämmissä tempoissa nopeasti tukkoon. Siitä ei ole pelkoa tässä, sillä Emil Holmström soittaa Bösendorfer-flyygeliä vuodelta 1822 ja Markus Hohti suolikielillä varustettua selloa 1800-luvun alusta. Periodisoittimilla useimmat balanssiongelmat ratkeavat […]
Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethoven: Jousikvartetot nro 13 B-duuri op. 130, Große Fuge op. 133, jousikvartetto nro 15 op. 132. Tetzlaff-kvartetti. Ondine ODE.1347 (2 cd).Valitsin viime Rondossa Beethovenin jousikvarteton op. 132 ”Heiliger Dankgesangin” suunnannäyttäjäksi musiikilliseen exit-suunnitelmaani koronaepidemiasta. Nyt siihen voi lisätä levysuosituksen tästä Tetzlaff-kvartetin julkaisusta. Verrattuna aiemmin arvioimaani Brodsky-kvartettiin (Chandos) saksalaisyhtye soittaa tasaisemmin ja sulokkaammin. Christian Tetzlaffin ensiviulismi on suveneeria. Näissä teoksissa liikutaan kamarimusiikin kaikkein pyhimmässä. Tetzlaff-kvartetti soittaa henkevällä keveydellä ja minimaalisella vibratolla, mutta lämpimällä soinnilla. A-molli-kvarteton […]
Luonnon monimuotoisuus avautuu tyylimosaiikiksi
Petri Kumelan vuonna 2007 aloittama Pienet otukset -kitaraminiatyyriprojekti on kuin varkain kasvanut yhä laajemmaksi ja hykerryttävämmäksi. Säveltäjät niin koti- kuin ulkomailta ovat kartuttaneet Kumelan pikkueläinkatalogin siihen pisteeseen, että nyt hankkeen 35 parasta palaa on taltioitu levyksi. Samaan aikaan ilmestyi Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan kanssa tehty runofaktakuvakirja Otus opus, ja Kallasmaan vinkeät kuvitukset kruunaavat myös levyn. Pienet otukset sopii mainiosti lastenkonserttikonseptiksi, ja hankkeessa on loistavat mahdollisuudet nykymusiikin lähestyttäväksi tekemiseen. Sävellykset itsessään ovat kuitenkin […]
Dmitri Shostakovitsh
Dmitri Shostakovitsh: Pianosonaatit 1-2, 24 preludia op. 34, Nocturne. Andrei Gugnin, piano. Hyperion CDA68627. Dmitri Shostakovitsh oli täysiverinen ammattipianisti, joka vuonna 1927 eristäytyi kuukaudeksi harjoittelemaan ensimmäisiä Chopin-kilpailuja varten, joista hän palasi kunniamaininnan kera. Shostakovitshin pianomusiikki on silti jäänyt yllättävän vähälle huomiolle, mutta Andrei Gugninin (s. 1987) levy paikkaa kerralla ison aukon. Moskovan konservatorion ja Vera Gornostajevan (1929-2015) kasvattina Gugnin edustaa Neuhausista ja Godowskysta polveutuvaa pitkää perinnettä. Yksiosainen ensimmäinen pianosonaatti (1926) edustaa Shostakovitshin modernia ja futuristista […]