SoitinKmOld

Robert Schumann: Abegg-muunnelmat, Papillons, Sinfoniset etydit, Geistervariationen, Pianosonaatit 1-2. Elisabeth Leonskaja, piano. EaSonus EAS 29407 (2 cd). Venäläis-itävaltalainen Elisabeth Leonskaja on pianonsoiton vallitseva grand dame, aristokraattisen henkevyyden ja toisinaan etäisyyden ylipapitar. Schumann ei ole näytellyt hänen diskografiassaan suurta osaa, mutta musiikkiagentuuri EaSonuksen vuonna 2013 perustamalla levymerkillä asiaa korjataan tuplalevyn verran. Leonskaja singahti aikoinaan kuuluisuuteen Svjatoslav Richterin suojattina, ja hänen Schumann-tulkinnoistaan erottuu samantapainen ymmärrys, vaikka esitykset ovat vakavampia ja pidättyvämpiä. Pianosonaateissa op. 11 ja 22 Leonskaja […]

Samuel Feinberg: Pianosonaatit 1-6. Marc-André Hamelin, piano. Hyperion CDA68233. Odessanjuutalainen Samuel Feinberg (1890-1962) kuuluu neuvostopianismin unohtuneisiin mestareihin, jonka arvo on alkanut nousta hitaasti mutta varmasti. Feinbergin ura juuttui poliittisiin rattaisiin, mutta Suomessa häntä ovat viime vuosina tehneet ajankohtaiseksi Altarus-merkille tehdyt levytykset hänen musiikistaan sekä Juhani Lagerspetzin ja Kiril Kozlovskyn suomentama, postuumisti julkaistu Pianismi taiteena -kirja. Feinberg sävelsi kaksitoista pianosonaattia, joista Marc-André Hamelin on levyttänyt Hyperionille kuusi ensimmäistä vuosilta 1915-1923. Kolmiosaista kolmatta sonaattia lukuun ottamatta kaikki […]

Johann Sebastian Bach: Kuusi sarjaa soolosellolle. Sergei Malov, violoncello da spalla. Solo Musica SM 343. Bachin soolosellosarjojen ja erityisesti niistä kuudennen yhteydessä nousee ajoin esiin, mille soittimelle teokset on oikeastaan tarkoitettu. Olkapäätä tai rintaa vasten soitettava, selloa pienempi ja alttoviulua suurempi violoncello da spalla esiintyi 1700-luvulla useammin musiikkia käsittelevässä kirjallisuudessa kuin nuoteissa. Jotkut ovat esittäneet, että esimerkiksi kuudennessa sellosarjassa violoncello piccoloksi nimetty soitin voisikin olla sello da spalla. Soolosellosarjoja on viime vuosina soitettu vaikka millä […]

Niccolo Paganini: Ne cor più non mi sento -muunnelmat, I palpiti -muunnelmat, Cantabile. Franz Schubert: Fantasia D 934, Rondo brillant D 895, Valse-Caprice (sov. Liszt), Erlkönig (sov. Wilhelm Ernst). Vilde Frang, viulu, Michail Lifits, piano. Warner Classics 0190295419363. Paganini ja Schubert työskentelivät samoihin aikoihin 1800-luvun alussa, mutta heidän musiikistaan on helpompi löytää erottavia kuin yhdistäviä tekijöitä. Norjalaisviulisti Vilde Frang linkittää säveltäjät Schubertin bravuurihenkisimpiin kuuluvien viulusävellysten, C-duuri-fantasian ja ”Briljantin rondon” D 895, kautta. Säveltäjä on niissä […]

Fanny Mendelssohn-Hensel: Pianotrio op. 11. Felix Mendelssohn: Pianotrio nro 2 op. 66. Rödberg-trio. Alba ABCD 451. Mendelssohnin sisarukset Fanny (1805-1847) ja Felix (1809-1847) olivat poikkeuksellisen läheisiä läpi lyhyeksi jääneiden elämiensä. Molemmat olivat musiikillisesti varhaiskypsiä, mutta siinä missä Felixin säveltämistä kannustettiin kaikin keinoin, Fannyn pyrkimyksiä kiiteltiin hyvänä harrasteena. Felix suhtautui siskonsa säveltämiseen myönteisesti, mutta hänkään ei pitänyt ammattimaista ja julkaisemiseen tähtäävää toimintaa naiselle soveliaana. Felixin pianotrio c-molli op. 66 valmistui vuonna 1845 ja Fannyn pianotrio d-molli […]

Felix Mendelssohn: Oktetto op. 20. Georges Enescu: Oktetto op. 7. Gringolts-kvartetti, Meta4. BIS 2447. F elix Mendelssohnin ja Georges Enescun oktetot jousille ovat nuoruudenteoksia, joissa tunteiden laineet lyövät korkealle. Sitä liioitellaan toisinaan kesäfestivaalien esityksissä, joissa residenssikvartetit yhdistävät voimansa ja puristavat virtuoositeokset parissa päivässä höyläämättömään esityskuntoon. Sen vuoksi on ilo kuunnella yhdistyneiden Gringolts-kvartetin ja Meta4:n levytystä, jossa aikaa on annettu myös viimeistelyyn. Heidänkin esityksiään luonnehtii korkeaoktaaninen tunneilmaisu, joka sopii parhaiten Enescun myöhäisromanttiseen teokseen. Siinä emotionaalinen ja […]

Johannes Brahms: Jousikvartetto nro 3 op. 67, Pianokvintetto. Kirill Gerstein, piano, Hagen-kvartetti. Myrios MYR021. Brahms oli klassikko ja romantikko samassa paketissa, mikä on osoittautunut nykyesittäjille haasteeksi. Jos takavuosina korostuivat romanttiset piirteet, saattaa nykyaikana akateeminen kurinalaisuus sivuuttaa musiikin lämmön ja nostalgian. Hagen-kvartetin lähestymiskulma B-duuri-kvartettoon op. 67 on huolellinen ja hienostunut, mikä hieman verottaa avausosan eloisuutta, mutta palkitsee seesteisen hivelevässä hitaassa osassa ja Allegretton synkoopeissa. Sinnekin eksyy välillä vähän erillinen, hypistelevä ote, joka estää pitkää linjaa vapautumasta […]

Ludwig van Beethoven: Myöhäiset jousikvartetot, op. 95 ”Serioso”, op. 127, op. 130- 133, op. 135. Brodsky-kvartetti. Chandos CHAN 20114 (3 cd). Beethoven-juhlavuoden voi aloittaa tarttumalla hänen viimeisiin teoksiinsa – ja ehkä jonkun mielestä sen voisi siihen lopettaakin. Brodsky-kvartetti on levyttänyt Beethovenin jousikvartettoja vuodesta 2006 alkaen ja päätti urakan viime vuonna kuuteen myöhäisteokseen, lisättynä tietä näyttäneellä ”Serioso”-kvartetolla op. 95. Näissä sävellyksissä ilmaantuu kokeneihinkin soittajiin usein ylimääräistä puristusta, ja sellaista voi havaita op. 130 kvartetossa sekä op. […]

Georg Philipp Telemann: Frankfurtin sonaatit. Gottfried von der Goltz, viulu, Annekatrin Beller, sello, Torsten Johann, cembalo, Thomas C. Boysen, teorbi. Aparte Ap217. Telemann oli ehtivä säveltäjä ja tuotti arviolta 3000 teosta, joista puolet on hukkunut historiaan. Yksi hänen varhaisia toimipaikkojaan oli Bachin syntymäkaupungin Eisenachin hovi, jonka feodaalisia rajoituksia hän pakeni vuonna 1712 Frankfurtin vapaakaupunkiin. Siellä valmistui kolme vuotta myöhemmin hänen ”opus 1:nsä”, kuuden sonaatin kokoelma viululle ja continuolle, jonka Telemann omisti Saksi-Weimarin ruhtinaalle Johann Ernst […]

Sergei Prokofjev: Pianosonaatit nro 6-8. Steven Osborne, piano. Hyperion CDA68298. Prokofjevin pianosonaatit kuudennesta kahdeksanteen syntyivät vuosina 1939-44, minkä vuoksi niitä on kutsuttu hänen ”sotasonaateikseen”. Steven Osborne vieraili Suomessa viimeksi Mozartin tulkkina, mutta levyllä on edessä täysin toisenlainen haaste. Skottipianisti on täynnä taistelutahtoa ja rynnistää Prokofjevin teosten läpi ruudinkatkuisella taituruudella. Sivullisiakin uhreja syntyy, kun vauhti ja vaaran tuntu on nostettu pääosaan. Seitsemännen sonaatin Precipitato-finaalin Osborne syöksyy läpi kuin ammus jättäen artikuloinnin muiden murheeksi. Alexander Melnikov eritteli […]

Leopold Mozart: Sinfonia da camera. Anonymus: Konsertto käyrätorvelle, oboe d’amorelle & continuolle. Carl Heinrich Graun: Trio D-duuri, Konsertto D-duuri. Joseph Haydn: Divertimento à 3. Georg Philipp Telemann: Konsertto nokkahuilulle, käyrätorvelle ja continuolle. Anonymus: Konsertto käyrätorvelle, kahdelle oboelle ja continuolle. Wolfgang Amadeus Mozart: Käyrätorvikvintetto KV 407. Ursula Paludan Monberg, käyrätorvi, Arcangelo, johtajana Jonathan Cohen. Hyperion CDA68289. Käyrätorven kehitys metsästyshälyttimestä vaskisoittimista aatelisimmaksi on yksi 1700-luvun menestystarinoista. Tanskalainen Ursula Paludan Monberg soittaa mm. The English Concertissa sekä Arcangelo-yhtyeessä, […]

Wolfgang Amadeus Mozart: Jousikvartetot G-duuri KV 387 ja d-molli KV 421, Divertimento KV 138. Kuijk-kvartetti. Alpha 551. Mozartin merkitys kvartettosäveltäjänä tuppaa välillä unohtumaan, ehkä siksi, että suurin osa hänen kvartetoistaan on viattomia nuoruudenluomuksia. Mutta kuusi Haydnille omistettua kvartettoa (1785) kuuluvat lajin parnassolle. Ensiviulistinsa Nicolas van Kuijkin mukaan nimetty kvartetti on aiemmin julkaissut jo yhden Mozart-levyn, ja tässä seuraavat jousikvartetot G-duuri KV 387 ja d-molli KV 421. Ranskalaiskvartetti suunnistaa kvartetoissa periodisoiton koordinaateista käsin, mutta ilman monien […]